Tall Man, The

Marttyyreillä shokeerannut ranskalaisohjaaja Pascal Laugier jatkaa kauhun parissa ensimmäisessä rapakon takaisessa elokuvassa. The Tall Man kertoo pienestä kyläpahasesta, jonka autioituneet kadut tyhjenevät entisestään, kun mysteeriset lasten katoamiset piinaavat asukkaita. Traagisten tapahtumien salaperäisyys on synnyttänyt jopa legendan salaperäisestä Pitkästä miehestä, jonka uskotaan kaappaavan pienokaiset mukaansa, vaan mikä on totuus myytin takana.

Laugier jatkaa uusimmalla ohjaustyöllään hyväksi havaittua kaavaansa sekoittamalla katsojan odotuksia leikittelemällä genrekonventioilla. Aivan yhtä radikaaliin suunnanmuutokseen The Tall Man ei sentään taivu kuin Marttyyrit, mutta yllätyksistä ei siitä huolimatta ole pulaa. Laugierin omasta kynästä lähtöisin oleva käsikirjoitus onnistuu vieläpä suhteellisen hyvin pitämään odottamattomat juonikäännökset uskottavina ja langat jokseenkin käsissä, mikä kokonaiskuvan kannalta on aika uskomaton suoritus.

Ongelmat nousevat oikeastaan juuri kokonaiskuvassa. Pelkän tunnelmallisen kauhujunan sijaan ohjaaja on sisällyttänyt elokuvaansa mielenkiintoisen yhteiskunnallisen kehyksen, joka herättänee keskustelua, joskaan ei välttämättä ohjaajan tarkoittamalla tavalla. Katsojalta sen nieleminen vaatii melkoista valmiutta antautua elokuvan vaatimaan epätodellisuuteen, mutta toisaalta kommentaari on samanaikaisesti jollain kierolla tapaa suorastaan nerokas – ja pelottava.

Puhtaasti elokuvallisesti tarkasteltaessa Laugier onnistuu The Tall Manilla luomaan epätodellisen ja uhkaavan ilmapiirin, jossa on hyvin paljon samaa Marttyyrien kanssa. Kuvastonsa osalta siirtymässä on menetetty paljon ranskalaiskauhun raakuudesta, mutta tunnelmaltaan kolkosta maailmasta revitään kaikki irti. Käsikirjoituksen todellisuuden paljastuttua, myös elokuvan luonne erkanee täysin genremäärittelyjen ikeestä, ja katsojalle jää lähinnä palapelien kasaaminen ennen viimeistä niittiä.

The Tall Man on genrekonventioilla leikittelevä kauhuteos, joka kulkee kaiken aikaa askeleen katsojan edellä. Omalla tavallaan se eroaa juuri oikealla tavalla lajityyppinsä massasta, mutta samanaikaisesti se vaatii melkoista uskon loikkaa katsojalta elokuvan sisäiseen maailmaan toimiakseen. Tältä osin The Tall Man muistuttaa hyvin paljon ohjaajan edellisteosta Marttyyreitä.