MEDIA
NASA:n historia kätkee sisäänsä lukuisia mielenkiintoisia tarinoita, joista valkokankaalle sovitetaan tällä kertaa Katherine Johnsonin, Dorothy Vaughanin ja Mary Jacksonin uraauurtavat suoritukset. Theodore Melfin ohjaama Hidden Figures: varjoon jääneet seuraa näiden kolmen esimerkillisen afroamerikkalaisen naisen vaiheita NASA:n riveissä 1960-luvun alussa, jolloin rotuerottelu eli vielä vilkkaana Yhdysvalloissa.
Margot Lee Shetterlyn samannimisen tietokirjan pohjalta käsikirjoitettu Hidden Figures valaa nimensä mukaisesti valoa NASA:n palveluksessa olleiden matemaatikkojen vähemmän tunnettuun historiaan. Johnson, Vaughan ja Jackson toimivat alkujaan ilmailu- ja avaruushallintoviraston ihmistietokoneina, mutta nousivat sittemmin päättäväisyytensä ja ammattitaitonsa avulla rikkomaan useita historiallisia rajoja. Johnsonin auttaessa muun muassa John Glennin ja Alan Shepardin ensin avaruuteen ja sitten kuuhun, ylennettiin Vaughan ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisena NASA:ssa työnjohtajaksi ja Jackson vastaavasti insinööriksi.
Suurnaisten tarinat on sovitettu elokuvamuottiin kuitenkin taiteellisia vapauksia hyödyntäen. Kerronnassa on silti läsnä vahva elämäkerrallinen tuntu, mutta pääpaino on viihteellä kuivahkon biografin sijaan. Päähenkilöiden saavutuksia on myös jossain määrin virtaviivaistettu, ja tekijöiden tarkoituksena onkin enemmälti ollut viihdyttävän valokeilan osoittaminen aiemmin vähemmän tunnettujen hahmojen suuntaan kuin akkuraatin hahmotutkielman luonti.
Hidden Figures onkin äärimmäisen viihdyttävä ja monin paikoin myös aidosti hauska elokuva, jota ei välttämättä ensimmäisenä uskoisi vahvan rotuerottelutematiikan vuoksi. Elokuva on nimittäin yhtä paljon tarina päähenkilöistä kuin – edelleenkin – valloillaan olevasta systemaattisesta syrjinnästä, mutta paino on ruoskinnan sijaan enemmän päähenkilöiden korostamisessa. Melfi painotteleekin taidokkaasti raskaampien ja kevyiden aiheiden välillä, yhdistäen parhaillaan ääripäät ratkiriemukkaisiin kohtauksiin, jotka yhtäältä pöyristyttävät yhteiskunnallisten sääntöjen kivikautisuudellaan ja toisaalta inspiroivat näihin reagoivien vahvojen hahmojen käytöksellä. Tietystä tarkoitushakuisuudesta huolimatta ratkaisu on useimmiten toimiva ja tunteikas.
Osansa vetävyydelle antavat nimikkorooleissaan loistavat Taraji P. Henson, Octavia Spencer ja Janelle Monáe. Kolmikon valkokangasversiot poikkeavat toisistaan luonteiltaan, mutta näyttelijöiden välinen kemia pitää kirjavat hahmot tiukasti otteissa. Hensonin esittämä Katherine Johnson nousee kerronnan osalta suurimpaan osaan, sillä juonen pääpaino pysyy lähes kauttaaltaan Mercury-avaruusohjelmassa. Vaughanin ja Jacksonin rooli kyseisessä projektissa oli vähäinen, mutta pienemmästä valkokangasajastaan huolimatta kaksikon vastoinkäymiset samojen käytävien sisällä lunastavat laajemman tematiikan yhteydessä paikkansa.
Hidden Figures: varjoon jääneet nostaa valoon afroamerikkalaisten matemaatikkojen tärkeän kädenjäljen Yhdysvaltain avaruusohjelman parissa. Suurnaisten esittelyä ja rotuerottelun käsittelyä suuremmaksi nousevat kuitenkin itse elokuvan viihdyttävyys ja ilmiömäiset näyttelijäsuoritukset.