Hummingbird

Jason Statham jatkaa yhdentekevien toiminnallisten draamaelokuvien tehtailua Steven Knightin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Hummingbirdissä. Aiemmin tarinan kannalta hieman osuvammalla nimellä, Redemption, kulkenut raina kertoo sotaoikeutta pakenevasta sotilaasta, joka saa uuden identiteettinsä turvin mahdollisuuden aloittaa kaiken alusta.

Lontoon syrjäkujille sijoittuva Hummingbird on yhtäältä kantaaottava trilleri, Stathamille ominainen toimintaelokuva kuin näitä samaisia synkkiä sävyjä pehmentämään pyrkivää sentimentaalista draamaa. Knightin käsikirjoitus sinkoutuu prostituution ja ihmiskaupan sävyttämään rikosmaailmaan, mutta jättää aiheet lähinnä kulisseiksi kertoakseen päähenkilönsä pelastustarinan. Samalle alttarille uhrataan myös kaikki action-kohtaukset.

Keskiöön nouseekin sotatraumoista kärsivä ja viinaan menevä Joey, jonka dikotomia alamaailman koston enkelinä ja normaalia elämää vapaaehtoistyötä tekevän nunnan (Agata Buzek) kanssa kaipaavana sieluna kannattelee heiveröisesti elokuvan kerrontaa. Kontrasti tekojen ja halujen välillä on vain niin räikeä, ettei dramaturgia yksinkertaisesti toimi. Knightin pinnalliseksi jäävä mutta silti vähän joka suuntaan pursuava käsikirjoitus ei tee touhusta yhtään sen kiintoisampaa.

Statham hoitaa kovapään roolinsa perusvarmalla otteella, mutta näyttelijän lahjat riittävät ainoastaan elokuvan toiminnallisempiin osuuksiin. Valtaosa hahmon kohtauksista vaatii sen sijaan hienosyisempää tulkintaa ja tunteiden kaivamista, joihin näyttelijä ja käsikirjoitus eivät yksinkertaisesti yllä. Buzek suoriutuu hahmonsa tunteiden ja velvollisuuksien välisestä kamppailusta hivenen kumppaniansa paremmin.

Hummingbird on keskinkertainen toimintatrilleri, joka yrittää olla suurempaa kuin se todellisuudessa on.