ARVOSANA
MEDIA
1960-luvun agenttisarjan The Man from U.N.C.L.E. elokuvaversio saapuu valkokankaalle liki kymmenvuotisen tuotannon päätteeksi. Guy Ritchien ohjaksissa lihoiksi muuttunut filmatisointi sovittaa kylmän sodan aikaisen klassikon ajankuvalleen uskolliseksi toimintakomediaksi, joka toimii uudelleenkäynnistyksen ohella myös esiosana otsakkeen setämäisen organisaation synnylle.
Ritchien ja Lionel Wigramin käsikirjoitus seuraa CIA:n ja KGB:n huippuagentteja, Napoleon Soloa (Henry Cavill) ja Illya Kuryakia (Armie Hammer), jotka joutuvat hautaamaan kylmät sotakirveensä hetkeksi yhdistäessään voimansa estääkseen salaperäistä rikollisorganisaatiota rakentamasta ydinpommia. Avukseen he saavat Gabyn (Alicia Vikander), jonka isä on ainoa johtolanka pahantekijöiden jäljille.
Ohjaajan kädenjälki näkyy selkeänä Koodinimi U.N.C.L.E.:ssa, vaikka miehen alkupään tuotannosta jäädäänkin kauaksi. Ritchie loistaa silti bravuurissaan, tyylitellyissä kohtauksissa, jotka lainaavat 1960-luvun kuvastosta myös pirteän leikkisät sävellykset. Daniel Pembertonin säestämät agenttihetket edustavatkin elokuvan parhaimmistoa tarjotessaan leikkimielisen ympäristön, jossa vakoojat ottavat toisistaan jatkuvasti mittaa. Yhdistettynä kohtausten usein kovin tummanpuhuvaan kuvastoon, kontrasti luo mukavan keveän ja omaperäisen ilmapiirin.
Korostettu vastakkainasettelu jatkuu myös elokuvan muiden osa-alueiden kohdalla. Sekä Cavill että Hammer tulkitsevat hahmonsa aavistuksen yli henkien kuusikymmenlukulaista miehisyyttä rautaesiripun molemmin puolin. Ilman yleisen kevyttä tunnelmaa lähes teatraalinen ulosanti tuntuisi todennäköisesti kovin keinotekoiselta, mutta Ritchien luomassa maailmassa se kääntyy eduksi; päähenkilöt ovat kuin mittatilauspuvuissa kinastelevat lapset hiekkalaatikolla. Valtaosa elokuvan komiikasta luodaankin kaksikon välisestä dialogista ja kommelluksista.
Juonellisesti Koodinimi U.N.C.L.E. kulkee genren pujottelevia kujia pitkin tarjoten yllätyskäänteitä toisen perään. Parituntiseksi elokuvaksi rakenne on saatu varsin sujuvaksi, vaikka toisinaan kerrontaa hidastavat muutamat hivenen turhiksi jäävät huumorikohtaukset. Traditionaalisista agenttielokuvista poiketen pahiskatras jää tosin melko mitäänsanomattomaksi, ja tekijät ovat selkeästi keskittyneet pääosakaksikkonsa väliseen kemiaan.
Muista genreteoksista poiketaan myös ajankuvan osalta, mutta Ritchie ei valitettavasti onnistu hyödyntämään 1960-luvun miljöötä kunnolla. Kylmän sodan herkulliset asetelmat jätetään käytännössä kokonaan sivuun, vaikka taustalla pyöritelläänkin hieman suurvaltojen välistä vilunkipeliä. Ilman ajan henkeen sopivaa puvustusta ja paikoin esiintyvää alkeellista teknologiaa lukuun ottamatta, kyseessä voisi olla miltei mikä tahansa moderni agenttielokuva.
Koodinimi U.N.C.L.E. on viihdyttävän kevyt toimintakomedia, jonka omaperäinen ilmapiiri kannattelee mukavasti kerrontaa. Kylmään sotaan sijoittuvasta miljööstä olisi voinut irrotella tosin hieman ronskimminkin.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisu tarjoaa Ritchien vision terävänä ja tämän näkemykselleen uskollisena sovituksena. Tarkkuus on kauttaaltaan priimaa säihkyen lukuisten pienten yksityiskohtien paljoudesta, mitä tuetaan elokuvan rikkaalla värimaailmalla. Alkukohtausten tummanpuhuva harmaus toistuu mustan pään osalta ihailtavan syvinä, kun taas lopun auringon lämpöön sijoittuvat otokset paistattelevat upeissa värisävyissä. Kokonaisuus on kauttaaltaan erinomaista katsottavaa.
Äänipuolesta vastaa Dolby Atmos, joka ei jäätä laadun osalta puutteelliseksi. Elokuvan moninaiset toimintakohtaukset hyötyvät erinomaisesti ylimääräisestä tilantunnusta, ja lukuisat tehosteet toistuvatkin tarkasti tekijöiden haluamasta suunnasta. Detaljien paljous ei kuitenkaan jää pelkästään toiminnallisempiin otoksiin, vaan monikanavaisuutta hyödynnetään taidokkaasti ja harkiten kauttaaltaan – eritoten musiikin osalta. Myös matalat taajuudet antavat oman painonsa kohtauksille.
Julkaisun lisämateriaalipuoli koostuu useammasta pienemmästä koosteesta. Spy Vision: Recreating 60’s Cool on reilu kahdeksan minuuttia kestävä katsaus elokuvan 60-lukua henkiviin lavasteisiin ja puvusteisiin, sekä näiden takana olleisiin inspiraatioihin.
A Higher Class of Hero käsittelee seitsemän minuutin osalta pintapuoleisesti elokuvan toimintakohtauksia ja näiden toteutusta. Métisse Motorcycles: Proper – And Very British jatkaa aihetta Métisse-tehtaan ja tämän elokuvassakin nähtävien moottoripyörien parissa.
The Guys from U.N.C.L.E. esittelee puolestaan elokuvan pääosakaksikon ja näiden väliset erot, jotka on nähtävissä myös elokuvassa, kun taas A Man of Extraordinary Talents on lyhyt hehkutuspätkä ohjaaja Guy Ritchielle.
Lopuksi U.N.C.L.E.: On-Set Spy tarjoaa neljä todella lyhyttä pätkää yksittäisistä tuotannon aikana tapahtuneista hetkistä.