Loma

Perhe Griswold palaa lomailemaan 17 vuoden hiljaiselon jälkeen. Klassiseen National Lampoon -sarjaan perustuva jatko päivittää reissun tosin uudelle sukupolvelle, kun lomaidean takana on tällä kertaa alkuperäisteosten perheen pienempiin lukeutunut Rusty (Ed Helms). Vaan omena ei  ole kauaksi puusta pudonnut, sillä nostalgian sävyttämä mantereen poikki ajelu kohti tarunhohtoista Walley Worldia on täynnä sattumuksia kerrakseen.

Uudelleenkäynnistyksen takana ovat viimeaikaisia komedioita kynäilleet John Francis Daley ja Jonathan M. Goldstein, jotka vastaavat myös osin alkuperäisteoksen henkeä kunnioittavan ja osin nykyistä komediatrendiä noudattavan vuosimallin 2015 Loman ohjauksesta. Puolitoistatuntinen elokuva onkin tankattu ääriään myöten täyteen mahdollisimman rivoilla, epäsoveliailla ja ennen kaikkea epäonnistuneilla vitsintyngillä, jotka monien muiden nykyisten genreteosten tapaan on sivuuttanut hauskuuden shokeeraamisen tieltä.

Griswoldit eivät nimittäin lakkaa ainakaan yrittämästä, sillä lähes jokainen kohtaus on tumpattu täyteen jos jonkinlaista epäkorrektiuteen pyrkivää viritelmää. Isä ja poika -keskustelu pyörii peräaukon nuolemisen ympärillä, naamaan hierotaan tietämättään ulosteita, rekkakuskit ovat pedofiileja ja Chris Hemsworthilla on suunnaton penis, jota esitellä. Se toinen trooppi on puolestaan väkivaltaisuus, joka näyttäytyy pääasiallisesti nuorten poikien välisessä jatkuvassa tappelussa; vitsi on vain siinä, että tällä kertaa pikkuveli kiusaa tyttömäistä isoveljeään fyysisesti ja verbaalisesti.

Komiikka jää kauttaaltaan väsyneeksi, eikä onnistuneita vitsejä ole kuin muutamia kappaleita – nämäkin lähinnä vienoon hymyyn yltäviä. Jatkuva väkinäisyys heijastuu toisinaan myös ruudun toiselle puolelle, mutta ainakaan katsojan ei tarvitse miettiä, nauraako jutuille vai ei. Toki jos yllä olevat esimerkit saavat hymyn huulille, saattaa Loma olla poikkeuksellinen kultakaivos. Sivurooleissa vilahtavat myös alkuperäisteoksen päätähdet, Chevy Chase ja Beverly D’Angelo, joiden merkitys kerronnassa on yhtä suuri kuin sen huumoriarvokin: nolla.

Loma on genrensä nykyisiä oppeja orjallisesti noudattava lämmittely, joka panostaa shokkiarvoon huumorin sijaan. Valitettavasti komediaelokuvaksi moinen ratkaisu on useimmiten aina se väärä valinta.