ARVOSANA
MEDIA
Vuonna 2074 aikamatkustus on keksitty ja välittömästi kielletty liian vaarallisena. Laitonta teknologiaa käyttää ainoastaan alamaailma, jolle yksisuuntainen matka menneisyyteen on erinomainen keino päästä eroon hankalista tapauksista. Päätepysäkillä odottavat palkkatappajat, looperit, hoitavat ajassa lähetetyn poloisen eliminoinnin. Yksi heistä on Joe (Joseph Gordon-Levitt), jonka viimeiseksi toimeksiannoksi lähetetään hänet itse (Bruce Willis).
Rian Johnsonin käsikirjoittama ja ohjaama Looper piristää ummehtunutta genreä lisäämällä yhtälöön aikamatkustuksen. Kerronta pysyy siitä huolimatta yhdellä vuosiluvulla, mikä on rakenteen kannalta erinomainen ratkaisu. Tarpeettoman kikkailun sijaan fokus keskittyy varsinaiseen tarinaan ja antaa tilaa hahmoille.
Tieteisfiktiota käytetäänkin enemmän kehyksenä, jonka avulla Johnson kuvittaa maailmansa. Aikaparadoksit sivuutetaan harkiten dialogissa mutta hyödynnetään täysin visuaalisesti. Etenkin rikollisorganisaation säännönrikkojat saavat tuta Johnsonin nerokkaan kiinniottotavan, joka pohjustaa samalla elokuvan pääasiallisen koitoksen. Muutoin sci-fi näkyy lähinnä maltillisessa tulevaisuusvisiossa, jonka kulmakiviä ovat yhteiskunnallinen epätasa-arvo, telekinesia ja retro.
Elokuvan toiminnallinen ydin on kerronnallisesti sujuva ja paikoin yllättävän synkkä joskaan ei mitenkään kekseliäs. Tempo on myös yllättävän rauhallinen, ja käsikirjoitus keskittyy onnistuneesti päähenkilöihin räiskinnän sijaan. Willis tuo rooliinsa sopivasti tuskaa ja tunnetta miehenä, joka tekee mitä tahansa korjatakseen tulevaisuutensa. Hahmolle kirjoitettu motiivi jää vain kovin pinnalliseksi.
Gordon-Levitt katoaa puolestaan maskeerauksensa alle ja näyttää vakuuttavan paljon nuorelta Willisiltä. Näyttelijän roolihahmo tuodaan osaksi orastavaa perhe-elämää, kun suojelijan roolissa maatilalle saapuva Joe tapaa Emily Bluntin tulkitseman Saran ja tämän pojan, Cidin (Pierce Gagnon). Kolmikon välinen suhde on lämmin joskin hivenen keinotekoinen.
Looper on rauhallinen ja visuaalisesti näyttävä toimintaelokuva, joka keskittyy vauhdin sijaan hahmoihin. Taiten luodun maailman rinnalla käsikirjoitus jättää toivomisen varaa, mutta kerronnallisesti Looper on kaikesta huolimatta äärimmäisen viihdyttävä kokemus.
TEKNISET TIEDOT
Kuvan suhteen julkaisu ei jätä juuri moitteen sijaan. Detaljikas anti on terävyydeltään erinomainen ja värimaailmaltaan eheä. Mustan taso on aavistuksen harmahtava mutta muutoin onnistunut.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus on äärimmäisen eloisa. Tilakanavat toistavat pienimmätkin tehosteet erinomaisella tarkkuudella ja dynamiikalla, mikä onnistuu vakuuttamaan etenkin elokuvan toiminnallisten kohtausten aikana. Tosin takakanavat säilyvät aktiivisina seesteisimmilläänkin.
Kymmenminuuttinen making of -dokumentti Looper: The Future From the Beginning käy nopsaan ja pinnallisesti läpi elokuvan tuotantoa näyttelijöiden kertomana. Lisätukea saadaan vajaa viisiminuuttisista The Two Joes - ja New Future Old School -pätkistä, jotka keskittyvät elokuvan pääkaksikkoon ja tehosteisiin. Kahdeksan minuuttinen The Science of Time Travel antaa puheenvuoron puolestaan aikamatkustukseen perehtyneelle kirjailijalle, joka kertoo aiheen historiasta ja sen säännöistä.
Field Recordings: Time Machine, Percussion: A Day in the Life ja Melodic Instruments: Revelations ovat Nathan Johnsonin videopäiväkirjasta napattuja koosteita, jotka paljastavat, kuinka elokuvan kokeellinen soundtrack luotiin. Kunkin osuuden päättää pieni ote Johnsonin sävellyksistä.
Lopuksi julkaisu pitää sisällään vielä miltei kolmen vartin edestä poistettuja kohtauksia.