ARVOSANA
MEDIA
Riddick palaa lähes kymmenvuotisen odottelun jälkeen takaisin ruudulle. David Twohyn vuonna 2000 luoma ja Vin Dieselin tulkitsema antisankari on esitellyt vakuuttavia saalistajan kykyjään jo kahdessa aiemmassa elokuvassa, joista jälkimmäinen Riddickin aikakirjat (2004) vei hahmon hieman turhan kauaksi tämän mukavuusalueeltaan. Riddick palaa monien onneksi takaisin alkulähteelle.
Twohyn käsikirjoitus hylkää edellisosan suureellisuuden ja vie toiminnan henkilökohtaiselle tasolle. Fokus on trilogian aloittaneen Pitch Blackin tapaan nimenomaan selviytymisessä, joka on tosin Riddickissä jaettu kolmeen selkeästi erilaiseen näytökseen. Siirtymät kunkin välillä käyvät sujuvasti, mutta rakenne muistuttaa silti yhden kokonaisen elokuvan sijaan kolmea lyhyttarinaa.
Trio sijoittuu kuitenkin samalle planeetalle. Nekromangien pettämäksi joutunut Riddick on jätetty kuolemaan tuntemattomaan tähtijärjestelmään, mutta synnynnäisenä selviytyjänä mies käy nopeasti tuumasta toimeen. Läheiseltä etuvartioasemalta lähetetty hätäkutsu tuo paikalle joukon rahanahneita palkkasotureita, jotka huomaavat tosin pian, että universumin kovin tappaja onkin planeetan uhista pienin.
Riddickin kolme näytöstä toimii erinomaisesti itsenäisinä teoksina, mutta kokonaisuuden kannalta alun Riddick vs. Planeetta -osuus jää kovin irralliseksi viihdykkeeksi. Kukin kolmannes näyttääkin aina yhden puolen ikonisen antisankarin selviytymistaidoista niin luontoa, ihmisiä kuin petoja vastaan, mutta kuten elokuvan jälkimmäinen puolisko lopulta osoittaa, toimii hahmo parhaiten nimenomaan toisten ihmisten kanssa. Riddick on kuitenkin yhtä paljon verbaalinen kuin fyysinen hahmo.
Elokuvassa on myös selkeitä kaikuja kahteen aiempaan osaan, ja etenkin alkuperäiseen Pitch Blackiin. Viimeisen kolmanneksen tapahtumat ovat lähes yksi yhteen ensimmäisen kanssa, mutta toisaalta jos lainata jostakin sarjan teoksesta, niin miksei suotta sitten siltä parhaimmalta.
Twohy osaa lisäksi ohjata sujuvaa ja näyttävää toimintaa, joka ei säästele goren tai jännityksen suhteen. Tekijöillä ja näyttelijöillä on selkeästi ollut hauskaa tuotannossa, mikä näkyy myös positiivisesti ruudulla. Etenkin Diesel suorastaan nauttii päästessään viimein sanailemaan palkkasotureiden kanssa, mikä nostaa samalla elokuvan viihdearvoa entisestään. Tuotannon pienempi budjetti näkyy jossain määrin lavasteiden pienuudessa, mutta toisaalta vaivoin kerätty massi on käytetty viimeisen päälle vain välttämättömimpiin efekteihin.
Riddick ei vie mytologiaa edemmäksi tai keksi kaavaa uudelleen. Se on paikoitellen häpeilemättömän suorasukainen toimintaelokuva, joka nappaa parhaat palat sarjan kahdesta aiemmasta osasta ja kokoaa niistä viihdyttävän parituntisen.
TEKNISET TIEDOT
Tehosterikas kuva toistuu erinomaisella tarkkuudella. Kellertävä planeetta näyttäytyy upeissa yksityiskohdissa, jotka vain korostuvat ilmiömäisen syvien mustien vaikutuksesta. Tummanpuhuvuudestaan huolimatta värisävyt levittäytyvät kauniisti antiin ja tuovat kohtauksiin luonnollisuutta.
DTS-HD MA 5.1 on vakuuttavan immersiivinen kokemus. Monipuolinen miksaus toistaa lukuisat tehosteet upealla tarkkuudella ja dynaamisuudella. Tilakanavat kierrättävät aktiivisesti niin piiskaavan tuulen kuin kaukaisuudesta kuuluvan mylvinnän, ja ääniala kattaa onnistuneesti hienovaraisimmat tehosteet ja kaikkein raskaimmat räjähdykset. Jälkimmäiset saavat myös tuntuvaa tukea erinomaisesta LFE-miksauksesta.
Lisämateriaaliosasto koostuu noin kymmenminuuttisista dokkareista, jotka keskittyvät tuotannon fyysiseen puoleen kovin pintapuoleisesti. Riddickian Tech käy läpi elokuvassa nähtäviä aseita ja teknologiaa, Vin’s Riddick keskittää aikansa antisankarin olemukseen, ja Meet the Mercs jakaa puheenvuoron puolestaan elokuvan palkkasotureille.
The World of Riddickissä tarkastellaan tapahtumapaikkana olevaa planeettaa, ja Riddick: Blindsided on lyhyt animaatiomuottiin kääritty esiosa elokuvan tapahtumille.