ARVOSANA
MEDIA
Ken Scott uusii vuonna 2011 ohjaamansa ranskalaiskanadalaisen Starbuck-tuotantonsa länsimarkkinoille suotuisammin tunnetummilla näyttelijöillä ja – kuten tapaan kuuluu – englanniksi puhuttuna. Mies joka antoi onkin lähes täydellinen kopio parin vuoden takaisesta yllätyshitistä, mutta nyt Patrick Huardin tilalla nähdään vain Vince Vaughn.
Vaughn nähdään elokuvassa miehenä, joka antoi ennen muinoin nuoruudessaan ranteen vatkata ja talletti anonyymisti melkoisen summan tavaraa paikalliseen spermapankkiin. Parin vuosikymmenen takainen ralli palaa kuitenkin takaisin miehen elämään, kun hän saa tietää siittäneensä 533 lasta, joista 143 on vetänyt klinikan oikeuteen selvittääkseen, kuka heidän biologinen isä oikein on.
Scottin itsensä käsikirjoittama Mies joka antoi on lämminhenkinen draamakomedia, joka käsittelee aihetta yllättävän lempein ja vähähumoristisin keinoin. Kantavana teemana on vähemmän yllättäen vanhemmuus, jonka tärkeyden päähenkilö oppii ryhtyessään auttamaan ja viettämään omien parikymppisiksi kasvaneiden lapsien kanssa. Jostain syystä elokuva tosin sivuuttaa tyystin lasten adoptiovanhemmat ja keskittää sentimentaalisen latauksensa täysin biologisen vanhemman tärkeyteen, mikä tietystä vinkkelistä katsottuna tuntuu hyvin ajattelemattomalta.
Toisaalta elokuva pureutuu myös kysymykseen (adoptio)lasten oikeudesta saada tietää biologiset vanhempansa, mutta johon se ei lopulta ota oikein muuta kantaa kuin moraalisen. Tätä osastoa johtaa kuitenkin leffan ainoa pieni huumorin lähde, Chris Pratt, jonka lakimieshahmo ja yksinhuoltajaisä runnoo pokerinaamalla läppää muutoin niin kovin kehnossa komediassa.
Vince Vaughn nähdään pääosassa normaalia hieman erilaisemmassa roolissa, sillä nokkelan sanailijan sijaan mies on tällä kertaa huomattavasti hillitympi tuttavuus. Hahmon kaari on sen sijaan kuin kirjoitettu näyttelijälle, sillä alun epäluotettavasta rentusta kasvaa elämän tärkeyden ymmärtävä isähahmo ja kaikin puolin mukava sälli. Jotkin omenat ne eivät vaan tipu kauaksi genrepuusta.
Mies joka antoi on ylitseampuvasta premissistä huolimatta kovin tavanomainen komediallinen draama, jossa elämän tärkeät asiat unohtaneesta rentusta kasvaa vajaan kahden tunnin aikana ne täydellisesti sisäistävä mallioppilas.