MEDIA
Kauhukirjailija Stephen Kingin useat tuotokset ovat päätyneet jo lukemattomia kertoja elokuvaformaattiin vaihtelevin tuloksin. Jokaisen Shawshank Redemptionin ja Stand By Men kaltaisten menestysten vastapainona on määrällisesti paljon isompi kasa kuonateoksia, kuten Children of the Corn tai The Mangler. Kirjailijan Under the Dome -fiktiosta sovitettu televisiosarja saapuu täydentämään jälkimmäistä tunkiota.
Jokaisella pienkaupungilla on salaisuutensa; tämähän nyt on tieteellisesti todistettu fakta. Fiktiivisellä Chester’s Millin kaupungilla niitä tuntuu olevan tosin reippaasti keskiarvoa enemmän, kun mysteerinen läpinäkyvä ja -pääsemätön kupu sulkee kyläyhteisön oman onnensa nojaan ulkomaailmalta. Luonnollisen alkujärkytyksen jälkeen asukkaat ryhtyvät tosin puhaltamaan yhteen hiileen, jotta normaali elo voisi jatkua. Tai siis ryhtyisivät, jos salaisuuksiltaan ennättäisivät.
Brian K. Vaughanin juonittelema sarja luottaa Kingille tyypilliseen tapaan mysteereihin, joita käsikirjoitus heittää katsojien kiusaksi noin jaksotahdilla. Kevyemmästä päästä ovat Mike Vogelin esittämän Barbien – ei sukua nukelle – kaltaiset salaisuudet, jossa mies lemppaa ruumiin metsikköön mätänemään, tai kaupungin ainoaksi virkamieheksi jäävän Big Jimin (Dean Norris) hämärät propaanibisnekset. Heihin verrattuna toimittaja Julia Shumwayn (Rachelle Lefevre) synkkä salaisuus työnsä isossa kaupungissa valehtelun vuoksi menettäneenä journalistina tuntuu jokseenkin koomiselta. Eikä hilpeyttään ennätä kunnolla vakavoittamaan, kun nainen vielä rakastuu Barbieen, jonka dumppaama ruumis oli tietenkin Julian aviomies.
Toisenlaisia mysteereitä tarjoaa sitten itse kupu, joka onnistuu huijaamaan katsojan pitämään sarjasta vielä ensimmäisten jaksojen ajan. Sopivan salaperäisenä pysyvä läpitunkematon este on alkuun aidosti kiehtova kohde, jonka todelliset tarkoitusperät herättävät myös katsojan uteliaisuuden. Sitten tekijät päättävät jostain syystä iskeä pahimman Lost-vaiheen silmään jo heti ensimetreiltä lähtien ja perustella kaikkein älyttömimmätkin tapahtumat – ja niitähän riittää – kuvun tuottamiksi. Naurettavimmillaan tämä toteutuu puolivälin jaksossa, jossa vesipulan vuoksi täyteen anarkiaan ajautunut kyläyhteisö muuttuu silmänräpäyksestä jälleen kuuliaisiksi asukkaiksi, kun kaatosade valtaa sisäisen atmosfäärin.
Valitettavasti Under the Dome pelaa täysin näiden naurettavuuksien varaan, vaikka tekijät ovat eittämättä yrittäneet kirjoittaa kohtaukset täyteen merkityksiä ja vakavuutta. Vaan kun rakastavaisten toinen osapuoli kaappaa tyttöystävänsä (Britt Robertson) viikoksi kellariin (koska kupu), josta vapauduttuaan pariskunta kuitenkin jatkaa jonkinasteista ystävyyssuhdetta (koska kupu), on surkuhupaisuuden taakse piilotettuja merkityksiä vaikea ottaa tosissaan. Sarja on valitettavan täynnä vastaavanlaista edestakaista meuhkaamista.
Osa alkuperäisteoksen taustalla vaikuttaneesta tematiikasta on sentään joltain osin siirretty myös kuvalliseen formaattiin. Kriisitilanteiden käsittely ja vahvan johtajan dominoiva vaikutus toimivat sarjan tukirankana, mutta niiden käsittely jää kauaksi kirjan hienovaraisuudesta. Pelkästään sarjassa tapahtuvien onnettomuuksien ja kuolemien järkyttävä määrä välittömästi kuvun laskeuduttua herättää ihmetyksen, kuinka kylä on ylipäätään vielä edes kartalla. Kärjistetyillä konflikteilla saadaan lähinnä eliminoitua ne kaupungin ainoat järjen äänet, jotta Big Jimin auktoriteetti saadaan edes jollain tapaa oikeutetuksi.
Under the Dome on kiehtovasta alkuideasta nopeasti naurettavuuksiin latistuva draamasarja, jonka vähäinen uskottavuus menetetään liiallisten mysteereiden seurauksena.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisun tarjoama kuva ei kirvele silmiä. Terävä anti tuo lukuisat yksityiskohdat hienosti esille, joskin detaljien paljous heikkenee hieman hämärämpien kohtausten aikana. Värisävyt toistuvat sen sijaan elävinä läpi ensimmäisen kauden, eikä mustan tasossakaan ole valitettavaa. Kokonaisuus on erinomainen.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus kattaa sarjan moninaisen äänimaailman vakuuttavalla varmuudella. Yksittäiset tehosteet toistetaan vakuuttavalla skaalalla ja luonnollisuudella, eikä tilanluonti jää lainkaan sen heikommaksi. Takakanavat kierrättävät tapahtumia uskottavasti ja aktiivisesti, mikä herättää sarjan maailman upeasti eloon. Miksauksen viimeistelee rikas alapää, joka tukee hienosti niin suurempia räjähdyksiä kuin pienempää ambienttia.
Ensimmäiselle levylle tallennettu Under the Dome: Filming the Pilot on puolituntinen katsaus sarjan pilotin kuvauksiin, sen ohjanneen Niels Arden Oplevin omalaatuiseen tyyliin ja tuotannon eri aspekteihin. Keskustelu on perin mielenkiintoista ja kulissien takainen materiaali esittelee, miten monet jakson kohtauksista saatiin aikaiseksi.
Loput lisämateriaalista on sijoitettu viimeiselle levylle, jonka avaa Stephen King and Under the Dome. Kymmenminuuttinen katsaus antaa puheenvuoron kirjailijalle, joka turinoi kirjansa teemoista ja teosta sekä tarttuu myös uuden sarjan kuvauksiin ja tunnelmiin.
Under the Dome: From Novel to Series on vartin pituinen katsaus Kingin kirjan siirtämisestä valkokankaalle. Tekijät kertovat muun muassa omia mietteitään tarinankaaresta, käyvät läpi hahmojen kehitystä ja keskustelevat yleisesti kirjan sekä sarjan sisällöstä. The World of Under the Dome käy reilussa kymmenessä minuutissa puolestaan läpi sarjan kuvauspaikkoja ja puvustusta, jotta kirjasta tutut maisemat saataisiin visualisoitua ruudulle.
Under the Dome: The First Season on puolituntinen making of -kooste, jossa keskustellaan yleisesti ensimmäisen kauden tuotannosta. Käsittelyyn joutuvat muun muassa vaihtuvat ohjaajat ja heidän vaikutus sarjan tunnelmaan, kuvun toimintaperiaate, kuvausolosuhteet ja hahmojen kehitys tarinan edetessä.
Joe’s Blog on tarina tarinan sisällä ja tarjoaa sarjassa nähtävän Joe McAlisterin (Colin Ford) kirjoittamia mietteitä ja videopäiväkirjoja, jotka tuovat lisäsyvyyttä mysteeriin. Lisäksi jokaiselle levylle on ripoteltu poistettuja kohtauksia eri jaksoista sekä pilalle menneet otokset.