MEDIA
Arvostettu dokumenttiohjaaja James Marsh siirtyy tarkkailemaan 1990-luvun alun IRA-toimintaa fiktion keinoin elokuvassa Shadow Dancer. Poliittinen vire jää lähinnä temaattiseksi taustaksi, jonka eteen rakennetaan tiivistunnelmainen henkilökuva nuoresta naisesta, joka on samanaikaisesti pienen pojan äiti, IRA-aktivisti ja Britannian tiedustelupalvelun MI5:n ilmiantaja.
Toimittaja Tom Bradbyn samannimiseen kirjaan ja sen pohjalta tehtyyn käsikirjoitukseen perustuva Shadow Dancer on kaikesta ylimääräisestä riisuttu laatutrilleri, joka pitää fokuksen tiukasti päähenkilössään Colette McVeighissä. Andrea Riseboroughin taidokkaasti tulkitsema nuori nainen joutuu ikävään asemaan, kun epäonnisen pommi-iskuyrityksen jälkeen hän joutuu MI5:n pidättämäksi ja väkipakolla heidän tiedonantajaksi.
IRA ja politiikka jäävät elokuvassa selkeästi taka-asemaan vaikka ovatkin vahvasti aistittavissa elokuvan uhkaavassa ilmapiirissä. Bradbyn käsikirjoitus on ennemminkin perhetutkielma, jossa yhden henkilön eriävät intressit luovat todentuntuisen pelotteen paitsi oman myös koko perheen ympärille. Colette ei ole ainoastaan vastuussa itsensä ja lapsensa kohtalosta, vaan myös IRA-jäseninä toimivien veljiensä sekä äitinsä elinvuosista, kun tasavaltalaisarmeijan ylemmät tahot kohdistavat epäilykset nuoreen naiseen. Samaan aikaan MI5:n sisällä kytee omat uhat, jotka huomaa Coletten välikäsi Mac (Clive Owen) pian naisen käännyttämisen jälkeen.
Marsh rakentaa erinomaisesti tunnelmaa jo pelkän käsikirjoituksen turvin, mutta dokumentaarisen viipyilevät kameraotokset tuovat uhan lopulta juonta todellisemmaksi. Kamera työntyykin likelle hahmoja ja pitkittää jännitysnäytelmää tihentyvien sydämenlyöntien tahdissa yhä piinaavammaksi. Osansa hiostavaan tunnelmaan antavat ilmiömäiset roolisuoritukset, joista Riseboroughin haastava tulkinta ansaitsee ennen kaikkea kiitosta. Näyttelijätär tuo hauraaseen hahmoonsa sopivasti inhimillisyyttä ja toimiensa kautta syntynyttä päättäväisyyttä.
Clive Owen hoitaa välimies Macin roolin niin ikään näyttelijälle ominaisin elein, mutta muutamat käsikirjoitukselliset elementit eivät sovi kokonaisuuteen ja jäävät turhiksi. Aidan Gillen ja Domhnall Gleeson Coletten veljinä saavat huomattavasti vähemmän ruutuaikaa mutta jäävät siitä huolimatta mieleen. David Wilmot on elokuvan pelote peräänantamattomana IRA-aktivistina, joka saatuaan vasikkaepäillyn kerran mieleensä, ei luovu takaa-ajosta ennen kuin petturi makaa kuopassa. Macin MI5-pomona nähtävä Gillian Anderson tuhlaa sen sijaan aikaansa parin minuutin roolissaan.
Shadow Dancer on tiivistunnelmainen perhetrilleri, joka poliittisesta taustasta huolimatta keskittyy ihmiskohtaloihin. James Marshin dokumentaarinen tausta näkyy neutraalina tarkkailijana, joka puolueettomuudesta huolimatta tuo kohtauksiin kiihkeyttä ja jännitettä.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisu toistaa ohjaajan haluaman vision uskollisena, millä tavoitellaan elokuvan kuvaamaa aikakautta. Tämä ei tosin käänny teknisesti järin hulppeaan muotoon. Tarkoituksella heikennetty kontrasti laskee harmaan hunnun kuvan ylle, mikä näkyy ennen kaikkea heikohkossa mustan tasossa ja ainoastaan kohtalaisessa terävyydessä. Värisävyt toistuvat haaleudesta huolimatta hyvin.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus on vähäeleinen mutta toimiva. Elokuvan äänimaailma toistuu selkeänä ja terävänä. Tilaerottelu on minimaalinen, levittäen takakanaviin lähinnä Dickon Hinchliffen tunnelmallisen sävellyksen.
Kymmenminuuttinen Making of -dokumentti avaa lisämateriaalipuolen. Lyhyestä kestosta huolimatta kooste jättää selkään taputtelun muille ja keskittyy elokuvan käsikirjoitukseen syntyyn ja visuaalisuuteen. Näyttelijöiden viisiminuuttisissa haastatteluissa syvennetään dokumentin kommentteja hivenen edemmäksi, näyttelijöiden kertoessa hahmoistaan, käsikirjoittaja juonesta ja tuottaja vastaavasti elokuvan synnystä.