ARVOSANA
MEDIA
Ohjaajana viime vuosina paremmin profiloitunut Clint Eastwood jatkaa tuoreimmassa tuotannossaan hiljaisten sankareiden esiin nostamista. Todd Komarnickin käsikirjoittama Sully - Uroteko Hudson-joella ottaa aiheekseen tammikuussa 2009 tapahtuneen lento-onnettomuuden, jossa koneen kapteeni Chesley Sullenberger joutui tekemään pian nousun jälkeen pakkolaskun Hudsonjokeen pelastaen vaarallisen toimenpiteensä vuoksi kaikki koneessa olleet 155 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Hudsonin ihmeeksi ristitty tapaus ei tosin ole Eastwoodin uutukaisen pääasiallinen kohde, vaan sen välitön jälkipyykki. Sully rakentuu Sullenbergerin ja tämän apulentäjänä toimineen Jeff Skilesin tutkinnan ympärille, jossa Yhdysvaltain National Transportation Safety Board -organisaatio ryhtyy selvittämään onnettomuuteen johtaneita syitä. Ohjaaja luokin näin nurinkurisen vastakkainasettelun lentäjien mediajulkisuudessa saamalle sankaruudelle sekä kulissien takaiselle selvittelylle, jossa syyllisinä ovat itse uroteon tehneet lentäjät ja näiden mahdollinen onnettomuuteen johtanut käytös.
Haetun kerronnallisen rakenteen ongelmana vain on, ettei niin todellisuudessa kuin myöskään elokuvan fiktiivisessä tulkinnassa tapahtumien kulussa ole juurikaan varsinaisen draaman aineksia. Lentäjät saavat synninpäästön molemmissa tapauksissa vain päiviä onnettomuuden jälkeen, joskin elokuvassa jännitettä pyritään luomaan tekemällä ensimmäisistä kuulusteluista lähes vihamielisiä tilaisuuksia. Lievä keinotekoisuus vain korostuu nopeassa ja ilmiselvässä ratkaisussa, joka ei anna aihetta ristiriitaisuuksille tai suoranaisesti edes elokuvalle.
Tyylikeino kestää tosin pahemman kurimuksen keskittymällä päähenkilöönsä tapahtumien keskiössä. Juurikin tutkinnan sekä mediahehkutuksen luoma räikeä kontrasti tuodaan hienovaraisesti esiin Sullenbergerin käytöksessä, johon vaikuttaa myös luonnollisesti itse onnettomuuden synnyttämät traumat ja kiitokset. Maltillisella tulkinnallaan Tom Hanks onnistuukin luomaan todellisesta hahmostaan mielenkiintoisen seurattavan, jonka aivoituksiin ei tarvita ylimalkaisia selittelyjä tai perusteluja; päähenkilön olemus ja ympäröivä maailma kertovat kaiken tarvittavan katsojalle.
Lievästä draaman puutteestaan huolimatta Sullya ei voi kuitenkaan moittia jännitteen puutteesta. Varsinainen lento ja pakkolasku nähdään valkokankaalla muutamaan otteeseen takaumien kautta, ja todellisuudessa vain pari minuuttia kestänyt pakkolasku on fiktiivisessä muodossaan todella intensiivistä seurattavaa. Eastwood ei edes yritä tehdä tapahtuneesta todellisuutta suurempaa, minkä vuoksi tapahtumien sekuntikellon tarkka kulku pitää entistä paremmin otteissaan. Myös päätös pitää sävellykset minimissä toimii tehokeinona erinomaisesti ja antaa tunteiden pulputa suoraan tilanteista ulkopuolisten tekijöiden sijaan.
Sully - Uroteko Hudson-joella on taidokkaasti toteutettu ja paikoin hyvin intensiivinen elokuva todellisesta lento-onnettomuudesta ja sitä välittömästi seuranneista päivistä, mutta ennen kaikkea se on hieno hahmokuvaus kaiken sen keskelle joutuneesta lentäjästä.