ARVOSANA
MEDIA
Stephen Kingin leffafanit ovat saaneet nauttia viime vuosina kauhukirjailijan tuotannosta yhä enenevissä määrin valkokankaalla. Pelkästään tänä vuonna teattereihin on tuotu peräti neljä sovitusta, joista viimeisin sovittaa kirjailijan vuonna 1982 julkaistun dystooppisen trillerin The Running Man.
Uutukaisen ohjaajaksi saapuu eritoten visuaalisesta kikkailustaan tunnettu Edgar Wright, joka sovittaa alkuperäisen tarinan viihteelliseksi toimintaelokuvaksi. Tältä osin elokuva seuraa Arnold Schwarzeneggerin vuoden 1987 Juokse tai kuole -filmatisoinnin jalanjäljissä, joskin uusioversion sijaan The Running Man on paljon uskollisempi adaptaatio juurikin Kingin alkuperäistarinasta.
Wrightin ja Michael Bacallin käsikirjoitus esittelee siten dystooppisen tulevaisuuden, jossa poliisivaltioksi muuttuneessa Yhdysvalloissa yksi valtava mediakorporaatio hallitsee tiedonkulkua ja todellisuutta. Rooman valtakunnan lailla massoja tyynnytellään väkivaltaisella roskaviihteellä ja reality-ohjelmilla, joihin yhteiskunnan köyhät voivat ottaa osaa paremman huomisen toivossa.
Yksi heistä on Ben Richards (Glen Powell), joka osallistuu vaaralliseen The Running Man -ohjelmaan voidakseen ostaa lääkkeitä tämän sairaalle tyttärelle. Pääpalkintona suositun ohjelman voittajalle on huikeat miljardi uusdollaria, mutta ainoastaan jos nämä selviävät elossa 30 päivää näitä jahtaavilta metsästäjiltä ja muilta kansalaisilta.
Synkemmästä pohjavireestä huolimatta The Running Man on ensisijaisesti vain puhdasta viihdettä, jonka kriittinen terä jää vuoden 1987 version lailla perin hampaattomaksi. Wright hallitsee kyllä katsojan koukuttamisen ja viihdyttämisen, mutta satiirissaan elokuva ei koskaan onnistu hyytämään sielua tai herättämään miettimään – lukuisista yrityksistä huolimatta.
Wright ja Bacall eivät suinkaan sivuta Kingin visioimaa tulevaisuutta, vaan päinvastoin hyödyntävät viimeisen 40 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia tuomalla sen nykypäivään. Tavallisen kansan ahdinko, mediatulvan vääristämä todellisuus ja vallassa olevien rautainen ote tämän kaiken yllä kulkevat kyllä läpi elokuvan mukana, mutta Wright on liian kepeämielinen pysähtyäkseen liialliseen synkistelyyn. Sanoma ja siltä osin eksistentiaalinen kauhu jääkin auttamatta taustalle, kun ohjaaja keskittyy elokuvan fiktiivisten vallanpitäjien lailla tarjoamaan kansalle pelkkiä sirkushuveja.
Tämän Wright onnekseen osaa erinomaisesti, vaikka The Running Man tippuu hänen heikoimpien tuotantojen joukkoon. Yhtäältä ohjaaja on hylännyt omaleimaisen tyylinsä ja kerronnallisen kikkailun suoraviivaisemman ryminän edestä, joka pitää kyllä otteissaan, mutta ei jää erityisemmin mieleen. Elokuvasta uupuvat niin kokeilevat leikkaukset, näyttävät koreografiat kuin visuaaliset gagit, joiden pohjalta Wright on luonut koko uransa.
Visuaalinen kieli ja rytmi toimivat silti elokuvan eduksi, mutta ainoastaan siksi, että Wright on laiskimmillaankin keskivertoa parempi ohjaaja.
Toisaalta pääosaan kiinnitetty Powell ei jaksa kannatella rymistelyä itsekseen, vaan on karismaattisuudestaan huolimatta väärä valinta vihaiseksi tarkoitetun Richardsin rooliin. Powell on todistanut osaavansa hurmata katsojat humoristisena keulahahmona, mutta tällä kertaa hänen hurmuriroolinsa ei vain sovi muuhun elokuvaan. Ongelma ei tosin ole yksinomaan näyttelijässä, vaan ihan elokuvan vaihtelevassa sävyssä, jota ohjaaja ei tunnu saaneen täysin kohdalleen.
Sävyn kanssa kohdataan ongelmia myös muualla, kun The Running Man muuttuu hetkittäin Yksin kotona -pastissiksi. Wright tuntuukin ohjanneen elokuvaa kuin mitä tahansa tämän aiempaa tuotantoa, mutta ilman näiden korostettua komediallisuutta ja yhdistettynä paljon synkempään pohjatarinaan. Kokonaisuus tuntuu siten rikkonaiselta.
The Running Man on viihteellinen toimintaelokuva, jonka identiteetti on kuitenkin hukassa. Sen dystooppinen maailma uhkaa jäädä taustalla suoraviivaisen sirkushuvin tieltä, mutta samanaikaisesti elokuvasta uupuu ohjaajan omaleimaisin jälki juuri kerronnan osalta. Lopputulosta ei ole tunnistaa Wrightin elokuvaksi, eikä se pure yhtä lujaa kuin Kingin alkuperäisteos.