Walking Dead, The: Kausi 3

Alkuperäinen nimi: 
The Walking Dead
Julkaisuvuosi: 2012
K-16
Ahdistus
Väkivalta

ARVOSANA

Elokuva: 
3,5 tähteä elokuvalle
Julkaisu: 
4,5 tähteä julkaisulle
Kuva: 
4,5 tähteä kuvalle
Ääni: 
5 tähteä äänelle
Lisämateriaali: 
3 tähteä extroille
Formaatti: 
Valmistusmaa: 
Julkaisija: 
Genre: 
Kesto: 
698 minuuttia
Säveltäjä: 
Muuta: 
Kiitokset SF Film Finlandille arvostelukappaleesta.

MEDIA

Television uuden zombiepidemian aloittanut The Walking Dead porskuttaa hyvällä hurmoksella eteenpäin. Kolmannelle kaudelle siirtyessään etenkin Robert Kirkmanin sarjakuvan ystävät pääsevät todistamaan pelonsekaisin tuntein, kuinka Frank Darabontin alullepanema ja sittemmin Glenn Mazzaran vetämä televisiosarja onnistuu luovimaan alkuperäisteoksen ylistetyimmän tarinakaaren kunnialla ruudulle.

Kolmannella kaudella Rick Grimesin (Andrew Lincoln) johdolla matkaavat selviytyjät saavat kokea uuden mahdollisuuden parempaan huomiseen, kun helvetillinen elo zombien täyttämässä maailmassa avaa porttinsa huolettomampaan elämään. Tarkemmin sanoen vankilan portit, joiden jatkeena kohoavat muurit ovat täydellinen suoja vertahimoitsevia kuoloja vastaan ja kenties tarpeeksi aloittaakseen uuden yhteiskunnan rakenteet.

Turvaisaa eloa ei kestä onneksi kauan, sillä parhaiden zombiteosten lailla The Walking Dead luottaa edelleen ihmisluontoon. Tällä kertaa soppaa sekoittaa läheistä Woodburyn kaupunkia hallinnoiva Kuvernööri (David Morrisey), jonka karismaattisen ulkokuoren alla sykkii synkkä salaisuus. Kolmannella kaudella kerronta jakaantuukin kahden sijainnin välille ja seuraa yhtäältä Grimesin sekä muiden eloa vankilassa ja toisaalta joukosta erkaantuneen Andrean (Laurie Holden) uutta elämää Woodburyn kansalaisena.

Kerronnallinen jako on sarjalle tervetullut muutos, jonka avulla käsikirjoittajat pystyvät esittelemään paremmin kauden tärkeimmän pahiksen, sekä tasapainottamaan rakennetta hieman sivutoimisiksi jäävien vankilakohtausten avulla. Pelkkään vankilakuvastoon keskittyminen olisikin kääntynyt helposti vain edelliskauden toisinnoksi. Yllätyksiltä ei silti vältytä kummassakaan leirissä, ja jos televisiosarja on tajunnut ottaa jotain mukaansa esikuvaltaan, on se sen armottomuus.

Kahden leirin välinen jännite kannatteleekin pitkälti koko kautta. Hiljalleen paljastuvat salaisuudet ja koko ajan pahemmaksi eskaloituva kerronta onnistuvat pitämään hyvin otteissaan, vaikka typeryyksiltäkään ei pystytä välttymään. Muutamat näistä kestävät pahimmillaan kokonaisten jaksojen ajan, ja osa tuntuu taistelevan yksinkertaisesti kaikkea loogista vastaan. Nämä eivät välttämättä haittaisi niin paljoa, ellei The Walking Dead pyrkisi muutoin ottamaan mahdollisimman tosissaan hahmojensa selviytymistaiston ja heidän välisen kemian. 

Valitettavasti televisioformaatti on tuonut tullessaan toisenlaisen paheen: jaksokohtaisen teennäisyyden. Väkisin luodut jännitteet, joissa yksi hahmoista heivataan jollain tekosyyllä eroon muista ja pelastetaan lopuksi, rumentavat edelleen kerrontaa. Käytetty tekosyy on useimmiten kaiken lisäksi tyhjästä ilmaantuvat zombit, mikä saa kaikkien rakastamat mätäsäkit tuntumaan käsikirjoituksellisilta ratkaisuilta oikean uhan sijaan. Onnekseen teennäisyys on vähentynyt aavistuksen edelliskauden yliviljelystä, mutta turhaa tyhjäkäyntiä on silti aivan liikaa. Tähän vaikuttaa osin kuudentoista jakson mittaiseksi kasvanut kausi.

Uusista hahmoista Kuvernööri taipuu erinomaisesti ruudulle. Hahmo poikkeaa reilusti paitsi sarjakuvaversiostaan, myös varsinaisessa televisiosarjassa kohdatuista henkilöistä kiitettävästi. Ensiksi mainitut tulevat todennäköisesti pettymään, mutta kausirakenteen kannalta inhimillisempi ja monipuolisempi karaktääri toimii loistavasti, eikä Morriseyn uhkaava tulkinta päästä katsojaa helpolla. Toinenkin kaudelle saapuva tuttavuus, Michonne (Danai Gurira) on niin ikään fanisuosikki, jolla on kovat saappaat täytettävä. Gurira hoitaa hiljaisen tappajan erinomaisin vedoin, mutta eräät käsikirjoituksen suunnat tekevät hahmosta hivenen yksiulotteisen. Tosin alkuperäiset säikeet olisivat olleet vähän liian rankkoja televisioitavaksi, mutta toisaalta tätä puutetta liennytetään tuomalla sarjaan viimein takaisin eräs aivan alkupään jaksoissa loistanut hahmo.

The Walking Deadin kolmas kausi on parhaimmillaan erinomaista draamaa ja heikoimmillaan ainoastaan teennäistä soopaa, mikä oikeastaan kuvaa aika hyvin koko sarjan yleistä tasoa. Onnekseen mittari on pysynyt vielä toistaiseksi siellä paremmalla puolella.

TEKNISET TIEDOT

Levittäjä: 
Julkaisupäivä: 
30.08.2013
Aluekoodi: 
Kuvasuhde: 
Tekstitys: 
Testilaitteisto: 
Sony KDL-46HX903 | Marantz SR5005 | PS3 | Wharfedale 9.1 x 4, Wharfedale 9CS x 1, Wharfedale SW150 x 1

Sarjalle ominaisesta pienoisesta haaleudesta huolimatta julkaisu tarjoaa taas priimatavaraa. Veitsenterävä tarkkuus herkuttelee rakeisuudesta huolimatta detaljien paljoudella jopa kaikkein hämärimmissä kohtauksissa, ja kuva toistaa muutoinkin kaikkein hennoimmatkin värisävyt loistavasti. Ilmiömäiset mustan tasot tuovat kohtauksiin luonnollista syvyyttä.

DTS-HD 7.1 -miksaus on herkkua korville. Rikas äänimaailma toistuu pikkutarkasti jokaista elettä myöten terävänä ja oikeasta suunnasta. Niin tulitaistelut, tyhjissä käytävissä kantautuvat kaiut kuin moottorien jylinä toistetaan upeasti. Kohtauksesta riippumatta tilakanavat täyttyvät hiljaisesta tuulen viserryksestä tai zombilauman epäluonnollisesta mylvinnästä, ja matalat taajuudet auttavat niissä tilanteissa, joissa ylimääräinen potku on tarpeen.

Yksittäisille jaksoille siunattuja kommenttiraitoja on yhteensä viisi kappaletta. Äänessä ovat useimmiten kussakin jaksossa vaikuttaneet tekijät ja näyttelijät, jotka kertovat runsaasti anekdootteja tuotannosta, hahmojensa motiiveista ja juonen yleisistä teemoista.

Kauden tärkeimmille hahmoille on siunattu kullekin oma lyhyt kooste, joiden kestot vaihtelevat viidestä kymmeneen minuuttiin. Uusiin hahmoihin, kuten kuvernöörin (Evil Eye), Michonnen (Heart of a Warrior, Michonne vs. The Governor), keskittyvät pätkät esittelevät henkilöitä ja heidän näyttelijöitänsä hieman syvemmin niin sarjan sisäisesti kuin sen ulkopuolellakin. Vanhoista tuttavuuksista koosteensa saa puolestaan Chandler Riggsin Carl (Rising Son), jonka hahmokaarta käsitellään koko kolmen kauden ajalta.

Safety Behind Bars antaa puheenvuoron kauden pääsijainnille, vankilalle, jonka tekoa ja merkitystä sivutaan kymmenminuuttisen dokumentin aikana. Gone, But Not Forgottenissa sekä Guts and Gloryssa tarkastellaan tiettyjen hahmojen kuolemia, siihen valmistautumista sekä maskeerausta. Jälkimmäisestä pääsee nauttimaan lisää vajaan kymppiminsan koosteessa Making the Dead.

Julkaisun kruunaa kuusi poistettua kohtausta.