ARVOSANA
MEDIA
James Wanin traditionaalinen kauhuelokuva Kirottu jatkuu ajassa taaksepäin John. R. Leonettin ohjaustyössä Annabelle. Alkuperäisteoksessa vain pienessä roolissa ollut riivattu nukke saa puolitoistatuntisen syntytarinansa, joka jatkaa niin ikään perinteisten genretuotostensa jalanjäljissä. Tosin siinä missä Wan ehostaa tuotoksessaan konventiot puhtaimmilleen, tyytyy Annabelle toistelemaan kliseitä ja toivomaan parasta.
Gary Daubermanin kokoaa käsikirjoitukseensa manauselokuvien kuluneimmat kommervenkit kuvatessaan perheellisen pariskunnan kauhunhetkiä riivatun nuken ikeessä. Kiireisen miehensä vuoksi yksin kaikki kauheudet kohtaava Mia (Annabelle Wallis) saa tuta niin näkymättömiä voimia, vaaleanuttuisia naisaaveita kuin pikimustia demoneita joutuessaan miettimään, mistä suunnasta isoa taloa viimeisin vauvan kikatus, ompelukoneen poljenta tai tuutulaulun sävel tällä kertaa sointuu. Samaan aikaan jotain taustoitusta kaipaavat voivat suotta lakata hengittämästä, sillä tekijät eivät ole nähneet moiselle mitään tarvetta.
Käsikirjoitukseen on tosin sullottu sivuhenkilöitä jopa kaksin kappalein, mutta heidän merkitys kerronnan kannalta jää mitättömäksi; pappi on elokuvassa vain siksi, että kyseessä on manauselokuva. Kirjakauppiaana toimiva naapuri (Alfre Woodard) saa puolestaan kunnian selittää katsojille – ja päähenkilölle – demonin motiivit jälleen kerran, sillä niin vain nyt on tapana. Näyttelijäsuorituksissa ei yllättäen ole juurikaan kehumista.
Lopullinen tuotos on lopulta vain kasa yksittäisiä kohtauksia, jossa räikyvien desibelierojen avulla pyritään säikäyttämään katsojan sydämet kiireemmille rytmilukemille. Painostavan tunnelman rakentamisen sijaan Annabelle luottaakin puhtaasti äänitehosteisiin ja nopeisiin leikkauksiin, ellei linssi keskity sitten maalailemaan pahaenteileviä sommitelmia itse nimikkonukesta – tietty painokkaan äänimaailman tukemana. Valitettavasti kaikki keinot ovat kuluneet, kikat tehottomia ja kauhu olematonta, eikä lopputulosta voi pitää erityisen jännittävänä saati edes kiinnostavana.
Annabelle on halpamainen rahastus James Wanin suositun kauhuelokuvan tiimoilta, eikä se kanna mukanaan mitään alkuperäisteoksen kohottaneita ominaisuuksia tarinan- tai kauhunkerronnan osalta.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisun kuva on kauttaaltaan onnistunut. Jälkikäsitelty kuva henkii ajankuvaa värit haalistuneella annillaan, joka siitä huolimatta sävykäs ja elävä. Tunnelmaan sopivan tummanpuhuva maailma toistuu niin ikään upeasti, ja syvät mustan tasot ovat edustuksellisia. Myös tarkkuus pysyttelee enimmän osan ajastaan erinomaisena.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus tarjoaa alapäätä ravisuttavan ja tilaa hyödyntävän ääniraidan. Takakanavat toistavat tilaäänet erinomaisella tarkkuudella ja toisinaan myös leikittelevät katsojan kustannuksella. Matalat taajuudet murisevat puolestaan uhkaavasti elokuvan ambient-henkisiä sävellyksiä ja pahaenteisiä efektejä tukiessa.
Julkaisun neljä noin viisiminuuttista koostetta käy läpi pikaisesti Annabelle-nuken taustoja, ohjaajavalintaa sekä maskeerausta, mutta eivät millään muotoa tarjoa mitään erityistä elokuvan teosta tai taustoista kiinnostuneille.
Lisäksi levylle on tallennettu noin kahdenkymmenen minuutin edestä poistettuja kohtauksia.