Gravity

Julkaisuvuosi: 2013
Gravity
K-12

ARVOSANA

Elokuva: 
5 tähteä elokuvalle
Julkaisu: 
5 tähteä julkaisulle
Kuva: 
5 tähteä kuvalle
3D: 
5 tähteä 3D:lle
Ääni: 
5 tähteä äänelle
Lisämateriaali: 
4 tähteä extroille
Formaatti: 
Valmistusmaa: 
Julkaisija: 
Kesto: 
91 minuuttia
Säveltäjä: 
Muuta: 
Kiitokset Warner Bros. Entertainmentille arvostelukappaleesta.

MEDIA

Gravity
Gravity
Gravity
Gravity

Harvakseltaan elokuvia ohjaava Alfonso Cuarón palaa näyttämölle tyylillä. Maapallon lähiavaruuteen sijoittuva Gravity on samanaikaisesti pienimuotoinen ja ääretön trilleri, jonka painottomassa ympäristössä tapahtuva toiminta on hengästyttävintä elokuvakerrontaa pitkään aikaan.

Alfonson ja poikansa Jonás Cuarónin käsikirjoitus on tiivistunnelmainen ja huikaiseva katastrofielokuva, jonka tehokkuus nojaa aivan muualle kuin juonen säikeisiin. Sandra Bullock ja George Clooney esittävät rutiinitehtävää suorittavia astronautteja, jotka ajautuvat yllättävän onnettomuuden seurauksena tuuliajoille avaruuteen; tuohon painottomaan, elottomaan ja silmäkantamattomiin jatkuvaan pimeyteen. Kyseessä on puhdasverinen selviytymistarina, jonka uudelleensyntymisen tematiikkaa korostaa visuaalinen loistokkuus.

Taivaallista estetiikkaa hyödynnetäänkin yhtäältä kuvaamaan elokuvan ja ennen kaikkea avaruuden jumalaista kauneutta, ja toisaalta esittämään sen suorastaan klaustrofobista kauhua. Ahtaan paikan kammo ei välttämättä ole sanana ensimmäinen, mikä tulee mieleen puhuttaessa avaruudesta, mutta todellisuudessa kyse on juuri siitä. Äärettömyyteen jatkuvassa ja ihmiskeholle tappavassa ympäristössä ainoa suoja kylmyyttä ja hapettomuutta vastaan on päällä oleva avaruuspuku – siis eräänlainen elintoimintoja ylläpitävä lähes ihonmyötäinen vankila.

Tätä ahtautta korostetaan Emmanuel Lubezkin ilmiömäisellä kuvauksella, joka saa tuntemaan ihmisen pieneksi mitättömäksi pisteeksi kaikkeuden seassa ja siten voimattomaksi kokijaksi itseään suurempien voimien edessä. Kamera sukeltaakin monta kertaa kypärän sisälle, jolloin villisti kieppuva horisontti tai teknisesti äärimmäisen taidokkaat kamera-ajot tuovat tapahtumat hengästyttävän todellisiksi kokemuksiksi.

Immersiota vahvistaa harkiten koostettu äänimaailma, jolla Cuarón on pyrkinyt mahdollisimman autenttiseen avaruuskuvaukseen. Välittäjäaineen puuttuessa ääni ei liiku avaruudessa, minkä seurauksena elokuvan tehostemaailma koostuu lähes yksinomaan päähenkilöiden mikkien välittämistä keskusteluista ja kehon lävitse kulkevista ääniväreistä, sekä ainoana ulkopuolisena tekijänä Steven Pricen upeista mutta maltillisista sävellyksistä. Sukkulan pirstoutumista tuhansiin pieniin osiin lähes täydessä hiljaisuudessa katsoessa onkin jotain sanattoman taianomaista kauneutta, mutta ennen kaikkea tavoiteltu tehokeino onnistuu tuomaan henkilöiden kokeman pakokauhun ennennäkemättömällä tavalla iholle.

Gravity onkin monessa mielessä Sandra Bullockin suvereeni taidonnäyte, jota toki tuetaan mestarillisella audiovisuaalisuudella, mutta joka ei yksinkertaisesti toimisi ilman näyttelijättären loistosuoritusta. Bullock herättää hahmonsa kokeman – ja siten myös katsojan kokeman – paniikin eloon tarkkaan harkittujen hengitysten ja äänenpainojen avulla. Vaikka suoritus ei välttämättä fyysisesti näytä kovin kummoiselta, on sen tehokkuus nimenomaan siinä tavassa, jolla näyttelijä hallitsee ja käyttää ääntänsä ilmaistessaan hahmonsa syvintä olemusta ja silloista mielentilaa. Clooneyn esittämä veteraanilentäjä on taas hahmona Bullockin täydellinen vastakohta. Miehen huolettoman humoristisessa Kowalskissa on näyttelijälle ominaista charmia, joka tuo elokuvaan samalla tuulahduksen pirteyttä ja positiivisuutta.

Gravity on kiihkeä ja puoleensa vetävä trilleri, jonka hengästyttävä kerronta on yhtäältä sidoksissa elokuvan audiovisuaaliseen loistokkuuteen kuin Sandra Bullockin ilmiömäiseen roolisuoritukseen.

TEKNISET TIEDOT

Julkaisupäivä: 
05.03.2014
Aluekoodi: 
Kuvasuhde: 
Dubbaus: 
Testilaitteisto: 
Sony KDL-46HX903 | Marantz SR5005 | PS3 | Wharfedale 9.1 x 4, Wharfedale 9CS x 1, Wharfedale SW150 x 1

Teräväpiirtosiirto toistaa näyttävän elokuvan sen ansaitsemalla laadukkuudella. Ääriterävä kuva huokuu detaljien paljoudesta niin objektien ja vaatteiden pinnoilla kuin näyttelijöiden iholla; kaukaisuudessa loistavat tähdet ja lähikuvassa olevat silmät vakuuttavat yhtälailla tarkkuudeltaan. Syvät tumman tasot tuovat upeaa kolmiulotteisuutta peittämättä yksityiskohtia allensa, ja rikkaat värisävyt tukevat näkyvän valon alueelle joutuvia kohteita erinomaisesti.

3D-siirto säilyttää onneksi kaiken 2D-kuvan loistokkuudesta ja tuo todellisen kolmiulotteisuuden syvyysvaikutelmaltaan jo ennestään vakuuttaneeseen antiin. Tilanluonti toistetaankin myös kotiteatteriympäristössä ennen kokemattomalla tenholla ja todellisella avaruuden tunnulla. Silmäkantamattomissa tuikkivat tähdet tai avaruusaseman peräseinälle yltävät kapselitilat todella tuntuvat katoavan horisonttiin, mutta siitä huolimatta kuva pysyy terävänä ja värikylläisenä. Myöskään mitään 3D:lle tyypillisiä virheitä, kuten haamukuvia, ei ole.

DTS-HD MA 5.1 -miksaus on kuvan tapaan ilmiömäistä jälkeä. Visuaalisuuden parhaimmillaan kaoottinen kokemus siirtyy sellaisenaan äänimaailmaan, jossa musiikista lähtien eri tehosteet kiertävät kotiteatteriympäristöä villisti mutta aina paikannuksen suhteen tarkasti luoden todella immersiivisen kuuntelukokemuksen. Vaimennettu änimaailma toistaakin yksittäiset henkäykset, jymähdykset ja dialogin erinomaisella tarkkuudella ja selkeydellä, mitä tuetaan suorastaan häkellyttävän vakuuttavilla ja moniulotteisilla matalilla taajuuksilla.

Varttia vaille kaksituntinen Gravity: Mission Control on perusteellinen ja äärimmäisen mielenkiintoinen kattaus elokuvan tuotantoon. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteeksi joutuvat niin käsikirjoitus ja ohjaajan visio, elokuvan teknisen loistokkuuden aiheuttamat uudet haasteet ja niiden selätys sekä musiikin naittaminen osaksi tapahtumia.

Shot Breakdowns jatkaa vielä making of -linjalla tarjoten vajaan neljänkymmenen minuutin edestä lisää teknispainotteista informaatiota elokuvan muutamista yksittäisistä aspekteista, kuten kypärien visiireistä, tulen simuloimisesta avaruudessa ja avaruuden äänettömyyden hyödyntämisestä.

Collision Point: The Race to Clean Up Space siirtää fokuksen tuotannosta todellisuuteen. Ed Harrisin juontama parikymmenminuuttinen dokumentti kertoo elokuvan tapahtumille inspiraation antaneesta Kesslerin syndroomasta, jossa avaruusromun määrä Maan matalilla kiertoradoilla on niin suuri, että se lakkauttaisi avaruustutkimuksen pitkäksi aikaa.

Julkaisun viimeiseksi lisämateriaaliksi jäävä Aningaaq on ohjaajan pojan, Jonás Cuarónin, ohjaama lyhytelokuva, jossa nähdään yksi elokuvan kohtauksista Maasta tarkasteltuna.