ARVOSANA
MEDIA
The Fast and the Furious vaihtaa maisemia sarjan kolmannessa osassa. Tokyo Drift -lisukkeella varustettu elokuva lentää Tyynenmeren toiselle puolelle piskuisen Japanin neonsävytteiseen maailmaan, jossa kymmensekuntisten kisojen sijaan otellaan driftauksen mestaruudesta. Tosin nimensä ja autopornon ohella Justin Linin ohjaustyöllä ei ole mitään tekemistä sarjan aiempien osien kanssa.
Ongelmallinen nuorukainen (Lucas Black) kolaroi autonsa laittoman kisailun päätteeksi, minkä seurauksena poika lähetetään isänsä hoiviin Japaniin. Saarivaltion paikallisväestöön tutustuessa Sean iskee silmänsä luokallaan olevaan Neelaan (Nathalie Kelley), mikä ajaa tämän törmäyskurssille alueen driftauskuninkaan ja alamaailman suhteilla siunatun D.K:n (Brian Tee) kanssa.
Chris Morganin käsikirjoitus ei vaihda maisemia ainoastaan miljöön osalta, vaan myös koko väestönsä. The Fast and the Furious: Tokyo Drift ei sisällä oikeastaan minkäänlaisia viittauksia sarjan kahteen aiempaan osaan, vaan toimii käytännössä täysin itsenäisenä sivuteoksena omine hahmoineen ja tarinalinjoineen. Valitettavasti uudet hahmot ovat monin osin vanhojen kopioita, eivätkä lähellekään yhtä karismaattisia. Toki valokeilan varastavat silti sarjalle tyypillisesti tuunatut autot ja näiden välinen kisailu komeissa ja vauhdikkaissa sivuluisuissa.
Emosarjastaan ulkopuolinen kokonaisuus heijastelee tosin yhteen elokuvan varsinaisen teeman, niin ikään ulkopuolisuuden, kanssa. Japaniin saapuva Sean on normikoodistoon sopeutumaton nuorukainen, jolle eksoottinen uusi ympäristö on vielä vieraannuttavampi kuin periamerikkalainen koulumaailma. Samaistuttava tarttumapinta löytyy tosin kulttuurit yhdistävästä tekijästä, autourheilusta, mutta Japanin oma alalajinsa driftaus tuo nuorukaiselle uutta opittavaa rakastamastaan harrastuksesta.
Näyttävistä luisuista päästäänkin nauttimaan koko parituntisen edestä, sillä alun uudelle mantereelle sijoittuvaa kohtausta lukuun ottamatta autoilla ei juuri suoraan ajeta. Monikerroksisten parkkihallien ahtaissa tiloissa sekä liikenteen seassa tehdyt sivuluisut ovat toisinaan hieman teennäisen itsetarkoituksellisia, mutta yhtäkaikki varsin vakuuttavaa seurattavaa osaavien kuskien käsissä. Lopun vuoristotielle sijoittuva loppukisa nostaa panokset lisäksi hengenvaarallisille lukemille, eikä muistakaan stunteista uuvu vauhdin tai vaaran hetkiä.
The Fast and the Furious: Tokyo Drift on emosarjansa täysin hylkäävä itsenäinen osa, joka säilyttää tosin rakkauden katuautoilua kohtaan. Näyttävät driftaukset nousevatkin etualalle muun sisällön jäädessä toissijaiseksi ja perin mitäänsanomattomaksi.
TEKNISET TIEDOT
Teräväpiirtojulkaisu onnistuu jälleen kerran siirtämään kohtaukset upeasti ruudulle. Yksityiskohtainen anti erottelee pienimmätkin detaljit hienosti erikseen, ja monenkirjavissa värisävyissä loistavat neonvalot sekä autojen maalipinnat toistuvat ilmiömäisen upeina. Mustan taso on niin ikään kauttaaltaan onnistunut.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus on maltillinen mutta siitä huolimatta äärimmäisen vakuuttava elämys. Virheetön tilaerottelu seuraa tapahtumia herkeämättä ja toistaa tehosteet tarkasti niistä suunnista, mistä niiden kuvittelisikin kuuluvan. Matalat taajuudet tukevat myös muhkeasti kohtausten tapahtumia ja tukevat kokonaisuutta erinomaisesti.
Kommenttiraidalla kuullaan ohjaaja Justin Linin mietteitä tuotannosta ja kuvauksen aikaisista tapahtumista. Lin on puhujana miellyttävää kuunneltavaa ja hänen aiheensa käsittelee aika kattavasti läpi elokuvan eri osa-alueet. Kommenttiraidan kylkeen voi pistää pyörimään myös kuva kuvassa -toimintoa hyödyntäviä raitoja, joissa nähdään muun muassa kulissien takaista materiaalia, kuvakäsikirjoituksia, tietoja näytillä olevista autoista sekä GPS-paikannuksia.
Making of the Fast Franchise on vajaa parikymmenminuuttinen kooste, joka keskittyy yksittäisen elokuvan sijaan neljän ensimmäisen elokuvan tuotantoon. Valitettavasti kahden ensimmäisen osan osalta esitetty materiaali on tuttua näiden omista julkaisuista. The Japanese Way tarjoaa kymmenminuuttisen katsauksen Tokiossa tehtyihin kuvauksiin ja kulttuurisiin eroihin, kun taas yksityiskohtainen The Big Breakdown: Han’s Last Ride sukeltaa elokuvan puolivälin suuren takaa-ajokohtauksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tuotantoon kurkistusta jatketaan Drifting School -pätkällä, jossa nimen mukaisesti opetellaan driftauksen jaloa taitoa näyttelijöiden ja ammattilaisten käsissä. Welcome to Drifting jatkaa aiheen osalta samaa tematiikkaa ja tarkastelee driftauksen merkitystä elokuvan kannalta, kun taas lyhyt The Real Drift King antaa puheenvuoron – ja ratin – oikealle driftikuninkaalle, Keiichi Tsuchiyalle. Pellin alle ja autoihin tehtyihin modifikaatioihin päästään kurkistamaan puolestaan Tricked Out to Driftin kymmenminuuttisen parissa.
Julkaisun mielekkäimmäksi anniksi nousee tunnin mittainen Drift: A Sideways Craze -dokumentti, joka seuraa alan ammattilaisten ja harrastajien elämää näiden valmistuessa driftauskisoihin. Sukellus toisenlaiseen alakulttuuriin onnistuu välittämään hyvin driftauksen viehätyksen ja sitä harrastavien ihmisten palon, sekä tarjoaa rutkasti kuvamateriaalia niin hienoista driftauksista kuin näiden valmistukseen käytettävästä tarmosta.
Lopuksi levylle on tallennettu vielä poistettuja kohtauksia, musiikkivideoita, kuvamateriaalia kulissien takaa sekä interaktiivisia autonkasauspelejä.