ARVOSANA
MEDIA
Nyrkkeilyelokuva Grudge Match saapuu muutama vuosikymmen liian myöhään. Peter Segalin ohjaustyötä markkinoidaan vihjailevasti 1970-luvulla alkaneen Rocky-sarjan ja vuonna 1980 ilmestyneen Raging Bullin varjolla, kun komedian pääosaan saapuvat elokuvien nimikkoroolit hoitaneet Sylvester Stallone ja Robert De Niro. Idea olisi saattanut olla mehukas vielä 1980-luvulla, mutta nyt pelkkä ajatus edelleen timmissä kunnossa olevan Balboan ja kaljamahaansa keskittyneen La Mottan välisestä turpakäräjistä aiheuttaa lähinnä hilpeyttä.
Valitettavasti Tim Kelleherin ja Rodney Rothmanin käsikirjoitus ei yritä edes lunastaa ikonisten roolien rikasta historiaa muutoin kuin markkinamielessä. Parhaimmillaan äärimmäisen onnistuneen nostalgisen parodiatripin sijaan tekijät tyytyvät vain pariin hassuun nyökkäykseen nyrkkeilyelokuvien kantaisiä kohtaan ja antavat sen sijaan teoksen seisoa täysin omien huterien polviensa varassa.
Historiansa tuntevalle katsojalle tekijöiden valitsema suunta on miltei mahdoton karistaa pois. Henry ”Razor” Sharpin ja Billy ”The Kid” McDonnenin sijaan ruudulla ärisevät ponnettomasti vuosikymmenten takaiset Rocky Balboa ja Jake La Motta. Sen kerran kuin menneisyyden iskuista turvonneet silmänsä saa oiottua elokuvan kanssa samalle aaltopituudelle, ei kehään ole saatu sen suurempaa dramatiikkaa. Taustalla vaikuttavat sentään kivat ajatukset siitä, kuinka koskaan ei ole liian myöhäistä ja että nyrpeimmänkin naaman takaa voi paljastua sydämellinen henkilö, jotka saavat kerronnan rullaamaan ihan siedettävästi.
Grudge Match huitoo tosin pahasti ohi komedian osalta. Päähenkilöittensä sijaan elokuva annetaan sen sivuhahmojen harteilla. Kevin Hart luovii itsestänsä oman moottoriturpaisen itsensä nyrkkeilypromoottorina, joka yrittää epätoivoisesti saada taalaa taskuun ja hymyä ottelijoiden – ja katsojien – naamoille. Paremmin tehtävässään onnistuukin veteraaninäyttelijä Alan Arkin, joka hoitaa Razorin treenaajan roolinsa niin ikään kovin tutuin mutta onnistunein maneerein.
Ja koska yksikään nyrkkeilyelokuva ei ole mitään ilman sitä kuuluisaa viimeistä ottelua, ei Grudge Matchikaan heitä pyyhettä kehään ennen lopputekstejä. Ulkoisesti laadukkailla sponsoreilla vuorattu ja aidoilla selostajille täytetty matsin on teknisesti kovin mitäänsanomaton tapaus. Tuotannossa vain muutaman hassun päivän saanut spektaakkeli on ihan näyttävä, mutta siitä puuttuu tyystin sen tarvitsema fyysisyys ja dramatiikka, joka vaivaa samalla koko elokuvaa.
Grudge Match huijaa katsojien odotuksia tarjoamalla ikonisten hahmojen sijaan puolivillaisen komedian, jonka paino on päähenkilöittensä sijaan sivuosissa.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisu tarjoaa luonnollisen ja terävän kuvan, jota on miellyttävä katsella. Yksityiskohtainen anti ei suoranaisesti herkuttele detaljien paljoudella, mutta se on silti äärimmäisen tarkka. Värisävyt ja mustan taso on niin ikään onnistunut.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus toistaa etukanavapainotteisen äänimaailman onnistuneesti. Seesteisempi toiminta dialogeineen kuuluu kauttaaltaan selkeästi ja terävästi. Tilakäyttöä hyödynnetään suuremmin isommissa tiloissa ja etenkin kehässä, jolloin yleisön mylvintä ja lihasten tummuminen välittyy nautinnollisen alapään tukemana.
Vartin mittainen The Bull & The Stallion ajaa making of -dokumentin ja julkaisun ainoan järkevän lisämateriaalin virkaa. Silti kovin pintapuoliseksi jäävässä koosteessa tekijät keskustelevat elokuvasta, sen tavoitteista, hahmoista ja taistelukoreografioista.
In the Ring with Kevin Hart on viisiminuuttinen pätkä, jossa koomikko Hart hauskuuttaa kuvausryhmää konekiväärimäisillä supliikkitaidoillaan. Kevin Hart Unedited jatkaa samaa toisen vitosen edestä.
Ringside with Tyson & Holyfield on kolmiminuuttinen haastattelupätkä, jossa nyrkkeilylegendat Mike Tyson ja Evander Holyfield keskustelevat elokuvasta. Neljän minuutin pituinen Blow by Blow with Larry Holmes antaa puheenvuoron puolestaan kolmannelle mestarille.
Lisäksi julkaisu sisältää kuusi poistettua kohtausta, pidennetyn aloituksen ja kaksi vaihtoehtoista lopetusta, jotka pohjustaa ohjaaja Peter Segal.