ARVOSANA
MEDIA
Yhdysvaltain patrioottisuus pistää aina toisinaan ihmettelemään, kuinka täydellisistä operaatiokatastrofeista onnistutaan kerta toisensa jälkeen kaivamaan se sankarillinen puoli näytille. Tähän kategoriaan saapuu myös Peter Bergin ohjaama ja käsikirjoittama Lone Survivor, jossa syvälle Afganistaniin pudotettu Navy SEAL -ryhmä joutuu paljastuttuaan taistelemaan tiensä läpi vihamielisten sotilaiden.
Tositapahtumiin perustuva raina pohjautuu operaation ainoan eloonjääneen, Marcus Luttrellin, muistelmateokseen Lone Survivor: The Eyewitness Account of Operation Redwing and the Lost Heroes of Seal Team 10, josta Berg on taiteillut tapahtumassa menehtyneitä sotilaita kunnioittavan ja osin fiktiivisen teoksen. Toisin sanoen yltiöisänmaallisen sankaritarinan, joka taannee taas liudan nuoria sällejä armeijan rekrytointiluukulle.
Lone Survivor on nimittäin kunnon patriootin märkäuni; armeijan väreihin naamioitunut supersankarimyytti, jossa kuolemakin on irrotettu todellisuudesta – ellei uhri ole sitten rivipahis. Berg ei suoranaisesti glorifioi sotaa, mutta hän sävyttää sen sentimentaaliseksi hattaraksi, jota on vaikea paikka paikoin ottaa tosissaan. Operaatio Redwingin sotilaat kestivät kyllä yli-inhimillisen paljon ja kauan, mutta liika on liioittelussakin liikaa. Kymmenet luodit nyt vielä menevät, mutta selviytyminen jatkuvista rotkoon hyppimistä alkaa syödä uskottavuutta.
Ohjaaja rakentaa kerrontansa kuitenkin vakuuttavin säikein. Alun arkistomateriaalista koostuva koulutusmontaasi pohjustaa tulevaan rupeamaan, ja sitä seuraava rauhallisempi valmisteluosuus esittelee pelaajat sekä luo toverillisen siteen heidän ja katsojan välille. Varsinaisen operaation käynnistyttyä Berg nivoo jännitystä taidokkaasti hiljalleen, kunnes lopulta helvetin päästyä irti myös itse elokuva potkaisee kokonaan uuden vaihteen päälle.
Toiminnan alettua Lone Survivor muuttuu nimittäin armottomaksi, kiivaaksi ja hyvällä tapaa kaoottiseksi elokuvakokemukseksi. Berg vie kameransa keskelle afgaanivuorella tapahtuvaa epätoivoista puolustustaistelua, jonka klaustrofobia on miltei käsin kosketeltavaa. Realismia uhkuvat osumat sekä ympäristön disorientoiva vaikutus vetävät katsojan väkisin osaksi tapahtumia.
Kiihkeä tunnelma ei myöskään päästä otteistaan ennen kuin ensimmäinen jääkäri saa viimeisen – kymmenennen – kuolettavan laukauksen, jolloin aika hidastuu, sävellykset vaihtuvat tunteellisempiin ja toiminta pysähtyy täysin. Vaikka elokuva jatkaa tästä vielä suhteellisen onnistuneesti eteenpäin, ei alun tiukkaan kerrontaan ole enää paluuta.
Lone Survivor on yltiöisänmaallinen toimintapaatos, jonka liiallinen sentimentaalisuus pilaa muutoin äärivakuuttavan ja realistisen kerronnan.
TEKNISET TIEDOT
Julkaisu on audiovisuaalisesti ehtaa demomateriaalia. Ääriterävä kuva on ilmiömäisen upeaa katseltavaa. Erottelukyky yltää huippuunsa piirtäessään yksittäiset repeämät hatuissa tai hiuksenhienot poikkeamat muiden rungoissa. Kaikkea tukee luonnollinen värimaailma, jonka sävykäs anti kattaa niin vehreät metsät, maastovärit, harmaanruskean kallion kuin punaisen veren upein säikein. Mustan tasot säilyvät niin ikään kauttaaltaan hyvänä.
DTS-HD MA 5.1 -miksaus luo vakuuttavan immersiivisen äänimaailman kotiteatteriolosuhteisiin jo ensimmäisistä kohtauksista lähtien. Matalat taajuudet tukevat yksittäisiä helikoptereita upean todentuntuisella paikannuksella, kun taas muut tehosteet toistetaan niin ikään tarkasti ja selkeästi oikeasta suunnasta. Kaikki nousee tosin toiseen potenssiin, kun varsinainen toiminta alkaa. Luodit vilisevät ruudun läpi erinomaisen tilanluonnin ja tehostemaailman tukemana, kun taas räjähdykset ja laukaukset hyödyntävät niin ala- kuin yläpäätä edukseen luodakseen vakuuttavan aidonoloisen sotakokemuksen olohuoneeseen.
Puolituntinen Will of the Warrior ajaa making of -dokumentin virkaa käynnistymällä ensin Marcus Luttrellin lyhyellä biografialla, jossa vanhemmat ja mies kertoo menneisyydestään ja sotilasurastaan. Sen jälkeen kooste kääntyy hiljalleen elokuvan tuotantoon, jossa tekijät kertovat pyrkimyksistään ja tavoistaan kunnioittaa lähdemateriaalia mahdollisimman autenttisesti.
Loput lisämateriaalipuolen seteistä ovat huomattavasti lyhkäisempiä. Tuotantoon keskittyvistä viisiminuuttinen Bringing the Story to Light antaa äänen ohjaaja Peter Bergille, joka kertoo tarinan sovittamisesta elokuvaksi. Recreating the Firefight on kymmenminuuttinen pätkä tuotannon kuvauspaikkojen metsästyksestä ja sen tuottamista vaikeuksista. Learning the Basics esittelee puolestaan näyttelijöiden käymää armeijakoulutusta, joka tuntuu kuuluvan nykyään vakiokalustoon jokaisen toimintaelokuvan kohdalla.
The Fallen Heroes of Operation Red Wings on vajaa parikymmenminuuttinen muistelukooste, jossa nelihenkisen tiimin kolme kuollutta osapuolta saavat omat tarkemmat analyysinsä. Niin tekijät kuin edesmenneiden sukulaiset kertovat pojastaan sekä tämän valkokangasversiostaan. Loput operaatiossa kuolleet henkilöt mainitaan kuvan, sotilasarvon ja nimen kera Tribute to the Fallen Heroes of Opeartion Wingsissä. Neliminuuttinen The Pashtun Code of Life antaa äänen puolestaan Luttrellin hengen pelastaneelle Mohamad Gulabille, joka kertoo ikiaikaisesta kunniakoodistaan.