Universal Soldier: Day of Reckoning

Neljänteen viralliseen osaansa ennättänyt Universal Soldier -saaga jatkaa edellisen toimintapätkän ohjanneen John Hyamsin hyväksi havaituissa käsissä. Hyamsin, Doug Magnusonin ja Jon Greenhalghin käsikirjoittama Day of Reckoning jatkaa miltei suoraan Regenerationin jäljiltä, mutta tarinallisesti se toimii täysin itsenäisenä ja irrallisena teoksena. Ilkeämielisimmät voisivat jopa väittää, ettei parin – jo kertaalleen kuolleen – vakinaaman väkinäinen läsnäolo oikeuta kutsumaan elokuvaa jatkumoksi.

John (Scott Adkins) herää koomasta selviydyttyään ainoana väkivaltaisesta surmateosta, jossa hänen kotiinsa murtautuneet ryöstäjät murhasivat kylmäverisesti tämän vaimon ja tyttären. Suunnattoman surun riivaamana mies vannoo kostoa liipaisinta painaneelle Luc Deveraux’ille (Jean-Claude Van Damme), entiselle hallituksen sotilaalle, jonka aikeina on luoda uusi maailmanjärjestys geneettisesti parannellun armeijansa avulla.

Odotuksista poiketen Universal Soldier: Day of Reckoning on kerronnaltaan lähempänä trilleriä kuin puhdasveristä toimintaa. Väkivaltaiset turpakäräjät ovat vain pieni mutta ikimuistoinen osuus Hyamsin painajaismaisesta maailmasta, jonka selkeänä esikuvana on toiminut Joseph Conradin klassikkoteos Pimeyden sydän. Mielen syvät salat lukeutuvatkin vankasti elokuvan tietoisuutta ja inhimillisyyttä käsittelevään tematiikkaan, mikä antaa toki käsikirjoitukselle sen ekstrasyvyyden mutta tuntuu muutoin kovin tarpeettomalta lisältä.

Ongelma ei niinkään ole temaattisen tason olemassaolo, vaan käytännön toteutus. Lisätty ulottuvuus pysyy kerronnallisesti vain elokuvan toiminnallista osuutta tukevana elementtinä, jolle käsikirjoitus ei salli sen tarvitsemaa aikaa. Usein kohtauksia edeltääkin tai ne johtavat suoraan ääribrutaaleihin välienselvittelyihin, jotka poikkeavat täysin muusta elokuvasta. Lisäksi Hyamsin mieltymys kokijan perspektiivistä kuvattuun kerrontaan kulutetaan nopeasti loppuun. Idea tehokeinon taustalla on ihan toimiva, mutta varsinkin ylenpalttisen strobo-efektin vuoksi epilepsiaan taipuvaisten katsojien kannattaa jättää elokuva suosiolla välistä.

Toiminnan osalta Day of Reckoning täyttää dramaturgisen vajeen kiitettävästi. Väkivaltaiset kohtaukset ovat tyyliteltyjä paitsi kuvauksen myös koreografian suhteen, ja hurmeista lisäväriä saadaan K18-leiman edestä. Taistelupukareista näyttävimpään osaan nousee pääosaesittäjä Scott Adkins, jolle kiihkeä tappituntuma sopii näyttelemistä paremmin. Vapaaottelija Andrei ”The Pit Bull” Arlovski palaa Regeneration-leffassa nähtyyn roolihahmoon ja ottaa näyttävästi yhteen niin Adkinsin kuin Dolph Lundgrenin kanssa. Lundgren jää vähäsanaisessa roolissaan vain muutaman toimintakohtauksen kannattelijaksi, eikä aikaisempi pääosaesittäjä Van Dammekaan nouse juuri sen suurempaan rooliin elokuvan pimeänä sydämenä.

Universal Soldier: Day of Reckoning yrittää rohkeasti muuttaa sarjan suuntaa aiempaa vakavammaksi. Pimeyden sydän -lainat tuovat kerrontaan toki aikuismaisuutta ja väkivaltaiset toimintaosuudet ottavat jättiharppauksen ensimmäisten osien kevyestä viihteestä, mutta kokonaiskuvassa näiden kahden kontrasti jää liian suureksi. Elokuvan toiminnallinen ja ajatteleva osuus eivät yksinkertaisesti kannattele toisiaan. Siitä huolimatta Day of Reckoning lukeutuu sarjan parhaimmaksi osaksi.