Näkymätön vihollinen

1980-luvun puolivälissä kirjamuodossa saapunut ja 1990-luvun alusta alkaen elokuvamuottiin puserrettu ajattelevan miehen toimintaikoni, Jack Ryan, nähdään toistamiseen valkokankaalla vuonna 1992 ilmestyneessä Näkymätön vihollinen. Tom Clancyn luoman hahmon roolin nappaa tällä kertaa Harrison Ford, jonka ikääntyneempi tulkinta Ryanista keskittyy miehen perheeseen.

Lomamatkallaan Lontoossa oleva Jack Ryan sattuu olemaan paikalla, kun IRA yrittää murhata brittien kuninkaallisen perheen jäsenen. Nopeiden hoksottimiensa ansiosta mies onnistuu pelastaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneet henkilöt ja surmaa rytäkässä yhden iskussa vastuussa olleen henkilön tämän veljensä (Sean Bean) silmien edessä. Tapaus tekee Ryanista sankarin, mutta asettaa samalla hänet ja hänen perheensä kostoa janoavan velipojan maalitauluksi.

Phillip Noycen ohjaama Näkymätön vihollinen on Jack Ryanin valkokangasdebyyttiä toiminnallisempi ja vähä-älyisempi elokuvatapaus. Yleensä yhtälailla nokkeluudellaan kuin fyysisillä avuillaan toimeksiannoista suoriutuva analyytikko on W. Peter Iliffin ja Donald Stewartin käsissä aiempaa suoremman toiminnan ystävä, joka peittoaa vastustajansa ennemmin tuliaseisiin turvautuen kuin älynlahjoihinsa luottaen. Toki miehen intellektuaalisille kyvyillekin on käyttöä keskivaiheen muuta elokuvaa mielekkäämmässä suvantovaiheessa, mutta muutoin Näkymätön vihollinen rullaa kuin perinteinen toimintaelokuva.

Juonenkäänteiden ja trilleriaineksien sijaan kerronta kulkee kuin luotijuna ilman minkäänlaista yllätyksellisyyttä. Pääpaino on siirretty Ryanin perhe-elämään, minkä kautta elokuva esittelee Anne Archerin esittämän vaimon ja Thora Birchin tulkitseman tyttären. Ensimmäinen puolisko nojaakin lähes yksinomaan IRA:n kohteeksi joutuvan päähenkilön tunne-elämään, kun tämän perhe joutuu samassa rytäkässä tulilinjalle. Henkilökohtaisemmaksi tarkoitettu fokus ei tosin tarjoa elokuvallisesti kunnollista kiintopistettä saati onnistu tavoitteessaan, mikä saa ensimmäisen tunnin tuntumaan kovin yksitoikkoiselta.

Kerrontaa paranee hetkellisesti, kun suomennetun nimen näkymätöntä vihollista ryhdytään etsimään ja Clancyn tunnettu teknotietämys nostetaan etualalle. Valitettavasti tämä hetkellinen poikkeama ei riitä pelastamaan elokuvan jäljelle jäävää osuutta, joka herättää kaipuun Ryanin debyytin, Punaisen Lokakuun metsästyksen, tarjoaman todellisen ajattelevan miehen sankarin perään. Typerryttävästä finaalista nyt puhumattakaan.

Näkymätön vihollinen vie Tom Clancyn ikonisen sankarihahmon aiempaa toiminnallisemmalle uralle. Älykkään trillerin sijaan tasapaksu elokuva pyrkiikin esittämään päähenkilön pehmeämmän puolen muutoin kovin suoraviivaisessa kostorainassa.