Untold History of the United States, The

Voittajat kirjoittavat kuuluisan sanonnan mukaan halutunlaisen historian. Nykymaailmassa voittajan käsite voitaneen korvata jo valtaapitävillä, joskin viime vuosikymmenten teknologinen kehitys on onnistunut murtamaan tätä monopoliasemaa. Viimeistään digitaaliajan verkostoitunut yhteiskunta on tuonut mahdollisuuden toisenlaiseen historian kerrontaan, jossa äänen saavat vallasta erillään oleva kansa.

Oscar-palkittu ohjaaja Oliver Stone ei nyt välttämättä lukeudu tämän aiemmin äänettömänä olleen joukkion parhaimmaksi puolestapuhujaksi, mutta kiistellyistä elokuvistaan tunnettu mies tuo näytille yhdessä historioitsija Peter Kuznickin ja käsikirjoittaja Matt Grahamin kanssa nimenomaan palan vaiettua historiaa. Kolmikon kymmenosainen dokumenttisarja, The Untold History of the United States, onkin vakuuttavan laaja katsaus 1900-luvun Yhdysvaltojen vähemmän tunnettuun menneisyyteen.

Stonen omien sanojen mukaan kyseessä on nimenomaan amerikkalaisille suunnattu historiankirja, jonka tarkoituksena on antaa tasapuolisempi ja todenmukaisempi kuva 1900-luvun tärkeistä tapahtumista sekä tuoda esille sikäläisistä koulukirjoista uupuvia merkintöjä takaisin päivänvaloon. Otanta on luonnollisesti tiukasti sidoksissa Yhdysvaltain ulko- ja sisäpolitiikkaan, mutta toisen maailmansodan jälkeinen Pax Americana on pitänyt huolen, että amerikkalaiset ovat olleet mukana kaikissa vähänkään merkittävimmissä selkkauksissa viimeisen vuosisadan aikana.

Eurooppalaisen silmin dokumentti ruotiikin paikoin itsestäänselvyyksiä mutta tarjoaa myös rutkasti vähemmän tunnettuja ja suorastaan yllättäviä huomioita Yhdysvaltain menneisyydestä. Toteutuessaan nämä olisivat voineet muuttaa tuntemamme historian kulun perusteellisesti, kuten 1940-luvun lopulla silloisen varapresidentti Henry Wallacen likellä ollut presidenttiys tai kylmän sodan ydinasevarustelun ennenaikainen päätös jo Ronald Reaganin aikaan ilman tämän järkähtämätöntä asennetta SDI-ohjuspuolustusjärjestelmää kohtaan. Toisaalta dokumentti sivuaa myös vanhalla mantereella vähemmälle käsittelylle jääneitä aiheita, kuten yli sadantuhannen japanilaissyntyisten amerikkalaisen joutumista vankileireille Pearl Harborin jälkeen.

Tekijöiden ottaman tyylisuunnan vuoksi kerronta on paikoin hyvin aggressiivista. Stonen kanta omaa valtiotansa kohtaan on tosin miehen tuotannon nähneille ilmiselvä – ja monin paikoin aivan aiheellista – mutta dokumentaarisessa kerronnassa liiallinen vihamielisyys äityy helposti katkeran miehen tilitykseksi ja siten helposti sivuutettavaksi propagandana, kuten tapaus Michael Moore on niin monesti dokumenteillaan osoittanut (toki miehellä on viihdearvon lisäksi ihan validit pointit ja oikea lähtökohta - toim. huom.).  Myös dokumenttinsa kertojana toimivan Stonen etuna on onneksi miehen rauhallinen ja kiihkoton puhe.

Ohjaajan turinoinnin tukena reilun kymmentuntisen aikana nähdään pelkästään arkistomateriaalista koostuvia videoklippejä, valokuvia ja äänileikkeitä, jotka tuovat kerrontaan todellista autenttisuutta ja painoarvoa. Digitaalisen visualisoinnin tai puheen referoinnin sijaan onkin huomattavasti vakuuttavampaa nähdä ja kuulla tapahtumat suoraan niiden esittäjien sanomana. Kaikkea ei luonnollisestikaan ole historian kätköistä pystytty taltioimaan ja tuomaan esille, mutta dokumentti onnistuu siitä huolimatta tarjoamaan paikoin hyvin harvinaislaatuista materiaalia menneisyyden suurmiehistä ja -tapahtumista.

The Untold History of the United States on saatettu suunnitella amerikkalaisia nuoria silmällä pitäen, mutta se tarjoaa silti mielenkiintoisen ja kattavan aikamatkan Yhdysvaltain paikoin vähemmän tunnettuun historiaan.