ARVOSANA
MEDIA
Raikkaan tuulahduksen animaatiogenreen tuonut alkuperäinen Ice Age on ennättänyt jo viidenteen osaansa, ja aivan kuten monet mammuteiksi kasvaneet elokuvasarjat sitä ennen, ideat alkavat käydä vähiin. Ennenaikainen sukupuutto uhkaa tuttuja sankareita jälleen kerran, mutta vedenpaisumuksen tai mannerlaattojen siirtymän sijaan Maata lähestyy kaiken tuhoava asteroidi. Pako on tällä kertaa turhaa, joten karvapäät on lyötävä yhteen keksiäkseen keino välttää uhkaava tuho.
Alkuperäisten luojien jätettyä lapsosensa jo monta osaa sitten taakseen, Ice Age: Törmäyskurssilla -jatkon ohjaksiin on napattu Mike Thurmeier ja Galen T. Chu, jotka tyytyvät vain kierrättämään samat ideat aiemmista osista. Jälleen käydään siis matkaan kohti horisontissa siintävää ratkaisua, saadaan perään eripurainen ilkiölauma ja kohdataan matkan aikana niin esteitä, uusia tuttavuuksia kuin opitaan – taas – olemaan pelkäämättä muutosta. Saman temaattisen tukirangan voisi aivan yhtä hyvin kopioida ensimmäisen Ice Agen arvosteluun.
Kierrätys ei tosin ole edes Ice Age: Törmäyskurssilla -jatkon suurin ongelma. Osa osalta alati suuremmaksi kasvanut lauma on menettänyt matkan aikana viehättävän persoonallisuutensa ja uniikkiutensa, jotka tekivät ensimmäisten osien koettelemuksista niin hurmaavan viihdyttäviä. Viidennen osan myötä alkuperäinen trio on nykyisellään enää vain sivustakatsoja järkyttävän suuressa hahmokavalkadissa, jossa kukin karvaturri yrittää varastaa vuorollansa valokeilan itselleen. Hahmot ovat käpertyneet itsessään pelkiksi vitseiksi, eikä enää edes järin hauskoiksi sellaisiksi.
Huumori luottaakin yhä enemmän fyysiseen slapstick-toilailuun, jossa hassut ilmeet, jatkuvat koheltamiset ja päiden iskeminen milloin mihin kiinteään objektiin vuorottelevat keskenään. Kaukana ollaan alkuperäisen nerokkaista historiallisista viittauksista ja sanaleikeistä, jotka saavat enää hädin tuskin sivumaininnan. Rima on laskettu selkeästi aiempaa taaperoisemmille, joille pelkkä ilmeily ja yleinen värikkyys varmasti riittävät hykertelyyn, mutta vähänkään isommille tekijöiden jatkuva katsojan aliarviointi saa vain huokailemaan. Jopa sarjan ikoninen käpyään himoitseva, tuhoaltis Scrat-jyrsijä tuntuu väsyneeltä.
Ice Age: Törmäyskurssilla on yllätyshitiksi nousseen animaatiosarjan viides osa, ja jatkojen suuri määrä alkaa jo näkyä. Käytännössä kokonaan kierrätetty materiaali, pelkäksi toilailuksi muuttunut huumori ja valtavan hahmolauman persoonattomuus eivät yksinkertaisesti tarjoa enää mitään, mitä sarjassa ei oltaisi jo aiemmin nähty lukuisia kertoja ja paljon paremmin toteutettuna.