Prinsessa Kaguyan taru

Englanninkielinen nimi: 
The Tale of the Princess Kaguya
Alkuperäinen nimi: 
Kaguyahime no monogatari
Julkaisuvuosi: 2013
Prinsessa Kaguyan taru
K-7
Ahdistus
Väkivalta

ARVOSANA

Elokuva: 
5 tähteä elokuvalle
Julkaisu: 
4,5 tähteä julkaisulle
Kuva: 
4,5 tähteä kuvalle
Ääni: 
4 tähteä äänelle
Lisämateriaali: 
3 tähteä extroille
Formaatti: 
Valmistusmaa: 
Julkaisija: 
Kesto: 
137 minuuttia
Ohjaus: 
Käsikirjoitus: 
Säveltäjä: 
Muuta: 
Kiitokset Scanbox Entertainmentille arvostelukappaleesta.

MEDIA

Prinsessa Kaguyan taru
Prinsessa Kaguyan taru
Prinsessa Kaguyan taru
Prinsessa Kaguyan taru

Studio Ghiblin toinen perustaja ja animaatioita vain harvakseltaan ohjaava Isao Takahata palaa formaatin pariin sovittamalla yli tuhannen vuoden takaisen japanilaisen kansansadun elokuvaksi. Prinsessa Kaguyan taru ei tosin tyydy lainaamaan ainoastaan tarinaansa vuosituhansien takaa, vaan hyödyntää myös visuaalisessa kerronnassaan kulttuurinsa muinaisia oppeja.

Prinsessa Kaguyan tarun on sovittanut elokuvaksi Takahata yhdessä Riko Sakaguchin kanssa. Alkuperäistarinan mukaisesti juoni seuraa vanhaa pariskuntaa, jotka löytävät bamburuo’on sisältä pienen prinsessan. Vaatimattomaan eloon tyytyneet vanhemmat muuttavat tyttärensä kanssa lopulta pääkaupunkiin tarjotakseen prinsessalle omaansa ylellisemmän elämän, mutta kaunottareksi kasvaneen ja kilpakosijoiden riesaksi joutuneen neidon oma sydän mielii takaisin idylliseen kotikyläänsä.

Ajaton tarina ei ole menettänyt tehoaan siirtyessään liikkuvaan formaattiin. Elämänmakuinen kertomus on Studio Ghiblin muun tuotannon tapaan täynnä tunteita, ajatuksia ja pohjatonta kauneutta, jotka saavat lisäpontta alkuperäismateriaalinsa universaaliudesta. Prinsessa Kaguyan taru onkin yhtäältä nuoren tytön kasvukertomus, rakkaustarina kuin myös moraalinen saarna itsepäisyydestä ja vanhemmuudesta. Moniulotteisuudestaan huolimatta se on silti kerronnallisesti yksinkertainen ja helposti lähestyttävä kokemus.

Rakenteen yksinkertaisuutta ei kuitenkaan saa ajatella haittaavana tekijänä, vaan elokuvan voimavarana. Studiolle ominaiseen tapaan Takahata hyödyntää sinänsä tuiki normaalia kasvutarinaa alustana laajemmille ajatuksille, jotka jätetään kuitenkin vain itämään taustalle. Huomio kiinnittyy ruudulla välittömänä näkyvään kasvutarinaan, tunnelman viattomuuteen ja hahmojen aitoon iloon sekä suruun, mutta samaan aikaan tarinan laajemmat teemat – vanhempien tarve muovata lapsestaan omien ideaaliensa peili tai kyvyttömyys arvostaa olemassa olevaa – iskostuvat alitajuntaan kuin varkain.

Elokuva tarjoaakin katsottavaa kaikille. Tekijöidensä kiistaton taito kaapata lapsuuden ilot ovat jälleen mestarillisella tavalla läsnä elokuvan alkupään kohtauksissa, joissa nopeasti pituutta kasvava prinsessa leikkii ja oppii uusien ystäviensä kanssa. Maanläheistä kerrontaa siivitetään kuitenkin sopivalla ripauksella taikuutta, kuten juurikin päähenkilön kasvupyrähdysten tai unenomaisten fantasiakohtausten kautta, joka siirtää elokuvan liiallisesta realismista satujen maailmaan. Ja aivan kuten kaikissa hyvissä saduissa, myös Prinsessa Kaguyan tarussa on oma opettavainen puolensa.

Traditiot kohtaavat myös elokuvan visuaalisen toteutuksessa, joka lainaa keinonsa kansansadun tapaan vuosisatojen takaa. Muinaisia japanilaisia puumaalauksia muistuttava anti onkin pelkistetyn kaunista katsottavaa. Yksityiskohtaisen, kaiken kuvaavan piirroksen sijaan visuaalisuus esittää tapahtumat vain pääpiirteittäin ja lähes keskeneräisinä vesivärimaalauksina ja hiilipiirroksina, jotka katoavat tyhjyyteen ja jättävät jotain myös mielikuvitukselle. Monella tapaa animaatiotekniikan askeettisuudessa on menty monta askelta taaksepäin nykyosaamisesta, mutta yllättäen se vain vahvistaa varsinaisen kerronnan toimivuutta. Yksinkertaisuutta korostavat myös Ghiblin hovisäveltäjä Joe Hisaishin jumalaisen kauniit sävellykset.

Prinsessa Kaguyan taru on taivaallisen kaunis, moniulotteinen ja ajaton sovitus japanilaisesta kansansadusta, joka esikuvansa tapaan luottaa vähäeleiseen mutta sitäkin universaalimpaan kerrontaan.

TEKNISET TIEDOT

Levittäjä: 
Julkaisupäivä: 
15.04.2015
Aluekoodi: 
Kuvasuhde: 
Dubbaus: 
Tekstitys: 
Testilaitteisto: 
Sony KDL-46HX903 | Marantz SR5005 | PS4 | Wharfedale 9.1 x 4, Wharfedale 9CS x 1, Wharfedale SW150 x 1

Elokuvan omintakeinen animaatiotekniikka piirtyy terävästi ja alkuperäismateriaalilleen uskollisesti DVD:lle. Hailakat värisävyt sekä hennonomaiset hahmot ja maisemat toistuvat erinomaisina läpi elokuvan, ja kohtausten luonnoksenomainen anti säilyttää tekijöiden tavoitteleman välittömyyden.

Dolby Digital 5.1 -miksaus tarjoaa elävän ja tilaerottelultaan aktiivisen kuuntelukokemuksen. Yksittäiset tehosteet, dialogi ja sävellykset toistetaan selkeästi ja terävinä. Tilakanavia hyödynnetään aktiivisesti niin musiikin laajentamiseen kuin kohtausten avartamiseen, mikä herättää elokuvan kohtaukset omalla tavallaan upeasti eloon. Julkaisu sisältää myös varsin onnistuneen suomidubbauksen.

Isao Takahata and His Tale of the Princess Kaguya on lähes puolitoistatuntinen katsaus elokuvan kulissien taakse ja Takahatan työskentelymetodeihin. Tyyliltään dokumentti tarkastelee studion menoja ikään kuin ulkopuolisena toimijana, joten syväluotaavan ja selittelevän annin sijaan kuvamateriaali lähinnä tyytyy seuraamaan, kuinka hommat rullaavat studion arjessa ja miten ongelmatapaukset hoidetaan. Lopputulos on siitä huolimatta mielenkiintoinen sukellus Ghibli-tuotantoon ja etenkin harvakseltaan elokuvia tekevän Takahatan mieleen. Omalta osaltaan kyseessä on myös hyvin vahva sisarteos erillisenä julkaistulle Unten ja hulluuden valtakunta -dokumentille.

Levylle on tallennettu myös elokuvan traileri.